Kuoleman tuolta puolen

(Ote sydäntautilääkäri Maurice Rawlingsin kirjasta "Kuoleman tuolla puolen", jossa on Thomas Welschin kuvaus, mitä hän kokee rajan takana, pudottuaan tukkityömaalla, 17 metrin korkeudessa olevalta telineeltä,)

  "Menin purkamaan muutamaa puuta, jotka olivat juuttuneet kuljettimeen. Yhtäkkiä kaaduin telineeltä ja putosin puiden välistä kolmen metrin syvyiseen lampeen. Hytissään istuva koneenkäyttäjä, joka vyörytti tukkeja lampeen, näki minun putoavan. Putosin päälleni ensimmäiselle parrulle yhdeksän metriä alemmas ja sitten parrulta toiselle, kunnes putosin veteen ja katosin näkyvistä.

 Sahalla oli työssä 7O miestä. Saha pysäytettiin ja kaikki saatavilla olevat miehet kutsuttiin etsimään ruumistani, kuten he kertovat. Minut löydettiin noin tunnin kuluttua, ja löytäjä, M.J.H.Gunderson, on antanut oman selostuksensa tämän kertomuksen todistukseksi.

Olin kuollut, mitä tähän maailmaan tulee. Mutta elin toisessa maailmassa. Aikaa ei mennyt hukkaan. Opin enemmän tuon tunnin aikana, jonka olin poissa ruumiistani, kuin olin ikinä oppinut ruumiissa ollessani. Muistan ainoastaan, kuinka putosin telineeltä. Koneenkäyttäjä näki putoamiseni alas veteen. Seuraava mitä muistan on tulimeri, jonka rannalla seisoin. Se oli se, mistä ramatussa sanotaan:"...siinä järvessä, joka tulta ja tulikiveä palaa"(Ilm.21:8). Tämä on järisyttävin näky, minkä ikinä voi ennen viimeistä tuomiota nähdä. Muistan selvemmin kuin mitään muuta, mitä minulle on elinaikanani tapahtunut, jokaisen hetken, jokaisen yksityiskohdan, kaiken mitä näin ja mitä tapahtui tuon tunnin aikana, kun olin poissa tästä maailmasta.

 Seisoin vähän matkan päässä tuosta melskeisestä, kuohuvasta, sinistä tulta palavasta merestä. Samaa näkyi niin kauas kuin silmä kantoi. Järvi, joka paloi tulta ja tulikiveä. Siinä ei ollut ketään.Minä en ollu siinä. Näin ihmisiä, jotka olin tuntenut ja jotka olivat kuolleet minun ollesssani kolmentoista ikäinen. Eräs heistä oli poika, joka oli ollut koulutoverini ja joka oli nuorena kuollut leukasyöpään, joka oli todettu hammasjuuren tulehduksen jälkeen. Hän oli minua kaksi vuotta vanhempi. Tunsimme toisemme, vaikka emme sanoneet mitään. Hekin näyttivät olevan ymmällään, aivan kuin eivät uskoisi silmiään. He näyttivät hämmentyneiltä.

 Näkymä oli niin järkyttävä, että sanat eivät riitä sitä kuvaamaan. Sitä ei voi kuvata muuten kuin sanomalla, että nyt näimme viimeisen tuomion edessämme. Ei ole mitään pakotietä, ei mitään ulospääsyä. Sellaista ei yritä edes etsiä. Tästä vankilasta ei pakene kukaan muuten kuin Jumalan avulla. Sanoin ääneeft itselleni:'Jos olisin tiennyt tämän, olisin tehnyt mitä minulta olisi vaadittukin, etten olisi joutunut tällaiseen paikkaan/ Mutta en ollut tiennyt.

 Kun nämä ajatukset myllersivät mielessäni, näin vielä erään miehen tulevan esille. Tiesin heti, kuka se oli. Hänen kasvonsa olivat voimakkaat, ystävälliset ja säälivät, tyynet ja pelottomat; hän oli sen kaiken herra mitä näki. Se oli Jeesus itse. Väkevä toivo tulvahti mieleeni, ja tiesin, että vastaus ongelmaani oli tämä suuri ja ihmeellinen henkilö, joka liikkui lähelläni tässä eksyneiden, hämmentyneiden, tuomiota odottavien sielujen vankilassa. En tehnyt mitään herättääkseni hänen huomiotaan. Sanoin taas itsekseni:" Jos hän vain katsoisi minuun päin ja näkisi minut, hän voisi pelastaa minut tästä paikasta, koska hän tietäisi mitä tehdä/ Hän käveli ohitseni, ja näytti siltä, ettei hän katsoisi minuun päin, mutta juuri ennekuin hän hävisi näkyvistä, hän käänsi päätään ja katsoi suoraan minuun. Muuta ei tarvittu. Hänen katseensa riitti.

 Hetkessä olin palaamassa ruumiiseeni. Oli kuin olisin tullut talon ovesta sisään. Kuulin isätäperheeni rukoilevan minuutteja ennen kuin kykenin avaamaan silmäni tai sanomaan mitään. Kuulin ja ymmärsin mitä tapahtui. Sitten yhtäkkiä ruumiini heräsi eloon ja avasin silmäni ja puhuin heille.

 On helppo puhua jostain mitä on nähnyt ja kuvailla sitä. Tiedän, että on olemassa tulinen järvi, koska olen nähnyt sen. Tiedän, että Jeesus Kristus elää iankaikkisuudessa Olen nähnyt hänet. Raamatussa sanotaan:" Minä,Johannes...olin hengessä Herran päivänä, ja kuulin takanani suuren äänen ikäänkuin pasunan äänen...sanoen: Minä olen ensimmäinen ja viimeinen...kirjoita siis, mitä ole nähnyt"(Ilm. l)

 Yksi niistä monista asioista, jotka Johannes näki, oli tuomio, ja hän kuvailee Ilmestyskirjan 20.1uvussa, millaisena hän sen näki. Jakeessa 10 sanotaan" Ja perkele, heidän villitsijänsä, heitetään tuli-ja tulikivijärveen" Luvun 21 jakeessa 9 hän sanoo nähneensä "järven, joka tulta ja tulikiveä palaa". Tämä on se järvi, jonka minä näin, ja olen varma siitä, että tämän maailmanajan lopussa viimeisellä tuomiolla jokainen tämän maailmankaikkeuden turmeltunut olento heitetään tähän järveen ikuisesti vaivattavaksi.

 Kiitän Jumalaa ihmisistä, jotka osaavat rukolla. Se, jonka kuulin rukoilevan puolestani oli rouva Brocke. Hän sanoi:' Jumala, älä ota Tomia, hän ei ole pelastunut!' pian avasin silmäni ja kysin, mitä oli tapahtunut. Minulta ei ollut mennyt aikaa hukkaan: Olin ollut jossain muualla ja nyt olin tullut takaisin. Vähän ajan kuluttua tuli ambulanssi, ja minut vietiin sairaalaan Saavuin sinne kuuden maissa illalla. Päänahkani ommeltiin kiinni
ja minut vietiin teho-osastolle. Lääkärit eivät oikeastaan voineet tehdä paljoakaan. Piti vain odottaa ja katsoa. Näiden neljän päivän ja yön ajan olin ilmeisesti jatkuvassa yhteydessä Pyhään Henkeen. Elin uudelleen menneen elämäni tapahtumat ja asiat, jotka olin äskettäin nähnyt, kuten tulikivijärven ja minua kohti tulevan Jeesuksen, setäni ja koulutoverini kohtaamisen ja henkiin heräämisen. Jumalan Henki oli läsnä jatkuvasti, ja monet kerrat puhui Herralle ääneen. Sitten rupesin kyselemään, mitä Jumala tahtoi elämämältäni. Sitten yhdeksän maissa tuli Jumalan kutsu. Hengen ääni voi olla hyvin todellinen. Hän sanoi minullef Haluan sinun kertovan maailmalle, mitä näit ja kuinka palasit henkiin/"

 Esimerkiksi Jehovan todistajat (ja useat tämän maailman viisauteen, joka on turhaa Jumalan silmissä, perustuvat, tiedemiet ja muut= eivät usko helvettiin, vaikka Raamattu varoittaa ihmisiä siitä useasti ja maanpäällä on lukuisia ihmisiä, jotka varoittavat . Näin he tekevät tyhjäksi tällaiset kokemukset selittäen kokemukset seuraavasti:" Kun ruumiillinen toimintakyky on hyvin alhainen, kuten esimerkiksi nukutuksessa tai sairauden tai loukkaantumisen vuoksi, ruumiintoimintojen automaattinen hallinta vastaavasti heikkenee, Siksi Hermohormonit ja hermoston katekolamiinit vapautuvat ja niitä purkautuu säännöstelemättömiä määriä. Muiden ilmiöiden ohella seurauksena on aistiharha, joka tajunnan palaamisen jälkeen tulkitaan siten, että henkilö olisi kuollut ja palannut takaisin eloon" (Puhu perustellen käyttämällä Raamattua s. 193)

 Näin Jehovan todistajat tekevät turhiksi kuolleista henkiin heränneiden ihmisten kokemukset.Elämä jatkuu rajantakana ja jokaisen meistä on tehtävä itsestämme tili Jumalalle. Aabraham sanoi, (Luuk. 16:31) "Jos he eivät kuule Moosesta ja profeettoja, niin eivät he usko, vaikka joku kuolleistakin nousisi ylös." Meillä on lukuisia kuolleista palanneita ihmisiä, jotka huoltavat tänä päivänä, että Jeesus on oikeassa ja elämä jatkuu kuoleman jälkeen, joko kadotuksessa tai Jumalan luona taivaassa. Ei ole olemassa muita vaihtoehtoja. Ei kenellekään meistä! Olen henkilökohtaisesti jutellut kymmenen ihmisen kanssa, jotka ovat käyneet ajanrajan takana ja palanneet. Heidän kertomuksensa vahvistavat sen, että on olemassa taivas ja helvetti. Valitse tässä ajassa oikein, niin olet kerran Jumalan luona taivaassa.

Kuule, kun Jumala varoittaa sinua.Tänään on sinun aika tehdä parannus.