by David Wilkerson | July 5, 2012
[May 19, 1931 – April 27, 2011]
Me olemme taipuvaisia unohtamaan kaikki hyvät asiat, joita Jumala on tehnyt meille. Kun kohtaamme uusian haasteita, usein unohdamme, miten pääsimme aiakaisemmista.
Kun Daavid seisoi
Goljatin edessä, hän rohkaisi itseään muistelemalla menneitä voittojaan. Hän sanoi Saulille: "Palvelijasi on ollut kaitsemassa isänsä lampaita. Jos leijona tai karhu tuli ja vei lampaan laumasta, niin minä hyökkäsin
sen jälkeen, löin sen maahan ja tempasin saaliin sen suusta; ja jos se karkasi minua vastaan, niin minä tartuin sen partaan, löin sen maahan ja tapoin sen. Kun palvelijasi on lyönyt maahan sekä leijonan että karhun, niin
tuolle ympärileikkaamattomalle filistealaiselle käy niinkuin niille; sillä hän on häväissyt elävän Jumalan taistelurivejä" (1 Sam.17:34- 36).
Mooses muistutti Israelia kaikista ihmeteoista,
joita he olivat nähneet ja varoitti kansaa: ”Ole vain varuillasi ja ota itsestäsi tarkka vaari, ettet unhota, mitä omin silmin olet nähnyt, ja ettei se lähde sinun sydämestäsi koko elinaikanasi, vaan että ilmoitat
sen lapsillesi ja lastesi lapsille”(5 Moos.4:9).
Raamattu sanoo Israelin kansasta: ”Eivät he pitäneet Jumalan liittoa…, vaan he unhottivat hänen suuret tekonsa ja hänen ihmeensä, jotka hän heille
näytti”(Ps.78:10- 11). Meillä on aivan samanlainen taipumus unohtaa mennyt, kun kohtaamme uuden ahdistuksen tai koetuksen. Silloin sanomme: ”Voi, Jumala tällä kertaa en kestä tätä.” Jumalapa vastaa:
”Katso taaksepäin ja muista minut.”
Jos tarpeen on, pidä päiväkirjaa Jumalan suurista vapahduksista elämässsäsi muistuttamaan itseäsi. Pistä muistiin muutama asia joka ilta, ennen kuin
menet nukkumaan. Tee mitä tahansa, että muistaisit kaiken, mitä hän on tehnyt hyväksesi. Kirjoita ylös kaikki sydänsurusi, joista olet päässyt, ja miten hän on auttanut sinut eri tilanteissa. Kun sitten uusia
ahdistuksia nousee elämääsi, avaa muistikirjasi ja sano paholaiselle: ”Tällä kertaa et kyllä petä minua. Minun Jumalani on tuonut minut voittoon ennen, ja hän tekee sen uudelleen”!
by David Wilkerson | July 4, 2012
[May 19, 1931 – April 27, 2011]
Joudumme lukemaan 4. Mooseksen kirjasta surullisesta esimerkistä, miten ahdistus tuhlataan. Selofhadin viisi tytärtä tuli Mooseksen luo pyytämään perintöosaansa Luvatusta maasta. He kertoivat Moosekselle: "Meidän isämme kuoli erämaassa, mutta hän ei ollut siinä joukossa, joka kävi kapinoimaan Herraa vastaan, Koorahin joukossa, vaan hän kuoli oman syntinsä tähden, eikä hänellä ollut poikia”(4 Moos.27:3). Nämä naiset sanoivat siis: ”Kun toiset nousivat sinua vastaan Koorahin kanssa, meidän isämme ei ollut mukana. Hän ei kapinoinut. Hän kuoli omien syntiensä tähden.”
Viimeinen lause kolahti minuun, kun luin sen: ”Hän kuoli omien syntiensä tähden.” Tämä tarkoittaa, että heidän isänsä näki kaikki uskomattomat ihmeet, Egyptistä vapauttamisen, veden vuotamisen kalliosta, taivaasta tulevan mannan. Silti hän kuoli epäuskoisen sukupolvensa lailla. Vain Joosua ja Kaaleb selvisivät erämaavaelluksesta hengissä.
Ilmeisesti nämä viisi tytärtä olivat syntyneetkin erämaassa ja kasvaneet perheessä, joka oli täynnä vihaa Jumalaa kohtaan. Kaikki Israelin koetukset ja koettelemukset olivat vain kovettaneet heidän isänsä epäuskoisen sydämen. Nämä nuoret naiset kuulivat koko nuoruutensa ajan murinaa, valitusta ja katkeruutta. Aamiaisella, lounaalla ja päivällisellä alituisia vatsanväänteitä, ei koskaan uskon ja luottamuksen ilmaisuja Jumalaa kohtaan. Näiden naisten täytyi tulla Mooseksen luo sanoen: ”Meidän isämme ei jättänyt meille mitään, ei toivoa, ei omaisuutta, ei todistusta. Hän vietti kaikki neljäkymmentä vuotta valittaen, katkeruudessa, koska elämä oli kovaa. Hän kuoli synnissä, ja koko elämä oli täysin turhaa.”
Kauheata on sanoa tällaista omasta vanhemmastaan. Varoitankin kaikkia vanhempia, jotka nyt lukevat tätä: teidän lapsenne seuraavat teitä, kun olette ahdistuksessa ja teidän reaktioitanne ja käytöstänne. Se vaikuttaa koko heidän elämäänsä. Miten käyttäydytte? Tuhlaatteko ahdistuksenne, ei itseltänne vaan tulevalta polvelta? Toivon, että teidän perillisenne ovat Kristukseen perustuneita, kun he kuulevat teidän sanovan: ”En kyllä pidä tästä ahdistuksesta, mutta Herran nimi olkoon siunattu.”
Tunnen monia uskovia, joista tulee joka ahdistuksen jälkeen entistä katkerampia ja huonotuulisempia. Niiden olisi pitänyt harjoittaa ja sulostuttaa heitä, Jumalan koetusten ilmaista hänen uskollisuuttaan. Sen sijaan näistä ihmisistä on tullut tapa-valittajia, hapannaamoja ja ilkimyksiä. Ihmettelen kovasti, missä heidän uskonsa on, missä heidän luottamuksensa Herraan. Mitähän heidän lapsensakin ajattelevat.
Rakas lukijani, älä tuhlaa ahdistuksiasi. Anna niiden tuottaa sinussa luottamuksen ja uskon suloista tuoksua Herrassasi.
by David Wilkerson | July 3, 2012
[May 19, 1931 – April 27, 2011]
”Mutta minä tahdon, että te, veljet, tietäisitte, että se, mitä minulle on tapahtunut, on koitunutkin evankeliumin menestykseksi”(Fil. 1:12). Kun Paavali kirjoitti
tämän, hän oli vanhahko, erittäin kokenut mies. Kesken kaikkein kovimpia koetuksiaan hän puhui ystäville sydämestään.
Vaeltaessasi Jeesuksen seurassa olet varmaan tuntenut kipua, koetuksia, ahdistuksia.
Miten olet toiminut silloin? Mikä on kokemuksisesi summa? Ovatko ahdistukset olleet turhia? Oletko sittenkin oppinut Jumalan rakkaudesta ja uskollisuudesta niiden keskellä?
Olet ehkä sydämen uskova, joka on antanut elämänsä
Jeesukselle. Sinulla on taakka maailman hukkuvista ihmisistä. Olet saanut kutsun sielujen pelastamiseen. Niinpä kerrot ystävillesi, että lähdet määrättyyn kaupunkiin todistamaan Jumalan armosta.
Kun
saavut sinne, ystävillesi kerrotaan uutinen, ettei Jumala käytäkään sinua. Mikään ei ole sujunut suunnitelmien mukaan. Itse asiassa julistuksesi on kuollut. Ei sinulla ole mitään näytettävää
suoristuksistasi huolimatta. Sen sijaan, että olisit herättänyt koko kaupungin, joudutkin vankilaan.
Miten reagoisit, jos kaikki yrityksesi näyttää, kuinka sitoutunut olet, teet työtä ja uhrauksia, olisikin
ollut pelkkää tyhjää?
Monet uskovat panisivat suupielet alaspäin. He alkaisivat epäillä Jumalan sanaa heille ja kyseenalaistaa Hengen johdatuksen. Jotkut uskovat kuitenkin vastaisivat kuten Paavali, iloiten
siitä, että heidät oli katsottu arvollisiksi kärsimään Kristuksen tähden. Paavali ei yrittänyt ymmärtää ahdistustensa syytä. Hän vastasi niihin ilolla, uskolla ja toivolla, koska hän tiesi,
että hänestä koulutettiin Jumalan todistajaa. Hän kirjoitti ystäville vankilasta: ”Minun asiani on keskustelun kohteena koko keisarin palatsissa. Itse asiassa kaikki Roomassa puhuvat siitä, mitä minulle tapahtuu.
Minä olen vankilassa Jeesuksen tähden.” Hän oli varmaan aikamoinen näky siellä vankisellissään: juutalainen, pelkkää luuta ja nahkaa, rohkaisemassa jokaista ympärillään olevaa. ”Iloitse
ahdistuksistasi. Jumala on uskollinen!”
Paavali ei tuhlannut yhtään ahdistustansa, koska hän tiesi, että jokainen niistä oli Jumalan suunnittelema. Samoin Herra katsoo meitä nähdäkseen, kuinka
me käyttäydymme koetustemme keskellä.
by David Wilkerson | June 29, 2012
[May 19, 1931 – April 27, 2011]
”Sillä porttonaisen tähden menee leipäkakkukin, ja naitu nainen pyydystää kallista sielua” (San.6:26).
Jakeen porttonainen on paholainen. Hän metsästää niitä, jotka ovat Jumalalle kallisarvoisia.
Paholainen yrittää vietellä jokaista, joka isoaa Herraa. Miksi luulet joutuneesi niin moniin koetuksiin? Koko elämäsi ajan sinua on koeteltu, mutta ei siksi, että olisit paha. Ei, vaan siksi, että Saatana tietää, kuinka kallisarvoinen olet Jumalan silmissä. Paholainen tähtääkin tämän elämän jälkeiseen.
Erään julistusmatkani aikana tapasin nuoren miehen, joka oli noita. Itse asiassa hän oli noitaryhmän johtaja. Vaikka nuori mies oli syvästi mukana okkultismissa, hän ei uskonut Saatanan ja hänen demoniensa pystyvän valtaamaan häntä.
Eräänä iltana hän yritti nukahtaa, mutta näki hirveitä, demonisia kasvoja liitelevän makuuhuoneen katossa, vaanien häntä. Kun ne alkoivat kokoontua pilven tavoin ja muodostaa suppiloa, nuori mies tajusi, että ne olivat aikeissa tulla hänen sydämeensä.
Hän oli kauhusta jäykkänä. Sitten hän muisti jotakin lapsuudestaan ja huusi:”Jeesuksen nimessä, lähtekää!” Kaikki demonit katosivat silmänräpäyksessä.
Seuraavana yönä samat vallat tulivat entistä suuremmin joukoin. Kun nuori mies oli mennyt nukkumaan, hän kuuli jyrisevän äänen. Hän katsoi ylös ja näki, että koko huone oli täynnä rumia, kamalia olentoja. Ne alkoivat taas muodostaa suppiloa. Tässä kertaa nuori mies nousi ylös sängystään ja huusi: ”Minä suojaudun Jeesuksen vereen!” Taas kaikki demonit hävisivät.
Nuori mies ajatteli: ”Seuraavan kerran, kun ne tulevat, en mahda niille mitään.” Niin hän soitti eräälle uskovalle ystävälleen ja pyysi tätä mukaansa erääseen minun tilaisuuteeni.
Tilaisuuden aikana nuori noitayhteisön johtaja joutui Pyhän Hengen vaikutuksen alaiseksi. Hän antoi sydämensä Herralle. Hän todisti, että hän muisti kuusivuotiaana antaneensa sydämensä Jeesukselle, vaikka hänen oma kotiväkensä oli taustaltaan okkultistinen. ”Muistan selvästi, kuinka menin talomme takana olevaan metsään ja sanouduin irti okkultismista”, hän sanoi.
Olen nähnyt tämän saman Jumalalle antautuneen sydämen omissa lapsissani ja lastenlapsissani. Itsellänikin oli sellainen sydän jo lapsena. Niinpä tiesin tarkalleen, mistä nuori mies puhui.
Yhtäkkiä lamppu syttyi sisimmässäni. Ymmärsin, miksi paholainen oli yrittänyt päästä tämän nuoren miehen valtiaaksi ja tuhota hänet. Vain siksi, että hän oli kallisarvoinen Jumalalle.
by David Wilkerson | June 28, 2012
[May 19, 1931 – April 27, 2011]
Ei auta, vaikka miten yrität puhdistaa itseäsi. Jos et usko Jeesuksen pystyvän pelastamaan sinut armossaan, kaikki oma vanhurskautesi on kuin saastainen vaate Jumalan silmissä. Jumala ei voi hyväksyä lihaasi, ei sitä voi edes uudistaa. Kaikki liha on poistettu ristillä, ja nyt uusi ihminen on tullut esiin, Kristus-ihminen ja todellinen usko luottaa siihen, mitä hän teki sinun puolestasi.
Saatat sanoa: ”Minusta on vaikeaa uskoa, että ongelmainen, lankeava uskova voisi olla kalliarvoinen Jumalan silmissä. Varmaan hän inhoaa minua, koska elämäni on niin mullin-mallin. En näytä pääsevän ongelmistani eroon. Uskon kyllä, että hän rakastaa minua. Varmasti hän on pettynyt minuun, koska olen kieltänyt hänet niin usein.”
Koeta nyt ymmärtää: Jesajan ihmeellinen armon profetia(ks. Jes.43:1-5) lausuttiin kansalle, joka oli ryöstetty, saatu loukkuun ja teljetty vankeuteen heidän oman typeryytensä ja epäuskonsa tähden. Juuri tuossa vaiheessa Jumala sanoi heille: ”Nyt, kaikkien virheittenne jälkeen minä tulen tuomaan toivon sanomaa, koska te olette minun omiani.”
En koskaan unohda kipua, jonka koin, kun yksi teini-ikäisistä lapsistani tuli luokseni ja tunnusti: ”Isä, en ole koskaan tuntenut miellyttäneeni sinua. En ole koskaan kokenut olevani sinun
rakkautesi arvoinen. Minusta tuntuu, kuin olisin pettänyt sinua koko ikäni. Olet varmaan hyvin pettynyt minuun”.
Nuo sanat satuttivat minua. Otin kyyneleisen lapseni syliini, oma sisimpäni kyvin tuskaisena. Itkin, kun sanoin lapselleni:
”Sinähän olet aina ollut aivan erityinen minulle. Olet ollut silmäteräni. Kun olen pitkillä julistusmatkoilla, ajattelen aina sinua. Silloin koko olemukseni valaistuu. Tietenkin olet tehnyt hupsuja, vääriä juttuja
joskus, mutta olen antanut sinulle aina anteeksi. Olit todella pahoillasi. Siksi en koskaan ajatellut sinusta vähempää. Olet minulle pelkkä ilo.”
Tämä on monien uskovien suhde Taivaalliseen Isäänsä. Paholainen on saanut heidät vakuuttuneiksi siitä, että he ovat tuottaneet pettymyksen Jumalalle. Eivät he koskaan voisi miellyttää Jumalaa. Lopulta he eivät enää ota vastaan hänen rakkauttaan ja elävät alituisesti Jumala viha päänsä päällä. Kuinka hirveä tapaa mennä läpi elämänsä, ja kuinka paljon se tuottaa tuskaa Jumalalle, kun hän näkee lastensa elävän sillä tavalla
by David Wilkerson | June 27, 2012
[May 19, 1931 – April 27, 2011]
Korkeassa Veisussa Herra sanoo morsiamelleen: "Kuinka kaunis olet, kuinka suloinen, sinä rakkaus, riemuinesi!” (Kork.v.7:6) Tässä jakeessa on kolme hepreankielen sanaa, jotka ovat synonyymejä, tarkoittavat samaa: kaunis (tarkoittaa ”kallisarvoinen”), mukava (viitaten ”nautintoon”) ja mielistyminen.
Nämä sanat kuvaavat Jeesuksen ajatuksia omasta morsiamestaan hänet nähdessään. Hän sanoo: ”Kuinka kaunis, suloinen ja miellyttävä sinä oletkaan. Olet minulle kallisarvoinen, rakkaani”. Vastauksena morsian kerskuu: ”Minä olen rakkaani oma, ja minuun on hänen halunsa"( jae 10). Tämän jakeen merkitys on: ”Rakkaani juoksee minun perässäni riemuiten. Hän ajaa minua takaa, koska olen niin kallisarvoinen hänelle”.
Näitä samoja ajatuksia löytyy läpi koko psalmien kirjan. ”Herra mielistyy niihin, jotka häntä pelkäävät, jotka panevat toivonsa hänen armoonsa”(Ps.147:11). ”Sillä Herra on mielistynyt kansaansa, hän kaunistaa nöyrät pelastuksella”(Ps.149:4).
Yritän nyt vakuuttaa sinulle Jumalan mielisuosiota sinua kohtaan, kun sanon: ”Sinä olet kallisarvoinen Herralle!” Silti varmaan ajattelet: ”Onpa mukava, suloinen ajatus.”
Tämä totuus on kuitenkin paljon enemmän kuin vain ihana ajatus. Se on avain sinun vapautumiseesi kaikista sieluasi raastavista koetuksista. Siinä on salaisuus, jonka kautta pääset Jumalan sinulle lupaamaan lepoon. Ennen kuin otat sen vastaan, ennen kuin siitä tulee sydämesi totuuden perusta, et kestä tulevien aikojen pahuutta.
Jesaja sain näyn Herran suuresta mielisuosiosta meitä kohtaan. Hän profetoi Israelille tämän sanan Herralta: ”Mutta nyt, näin sanoo Herra, joka loi sinut, Jaakob,
joka valmisti sinut, Israel: Älä pelkää, sillä minä olen lunastanut sinut, minä olen sinut nimeltä kutsunut; sinä olet minun.
Jos vetten läpi kuljet, olen minä sinun kanssasi, jos virtojen läpi,
eivät ne sinua upota; jos tulen läpi käyt, et sinä kärvenny, eikä liekki sinua polta”(Jes.43:1-2).
Jesaja ei puhunut kirjaimellisesta tulvasta tai tulesta. Hän puhui siitä, mitä ihmiset joutuivat kokemaan hengellisesti ja ajatusmaailmassaan. He olivat siihen aikaan pakkosiirtolaisuudess, ja heidän tulvansa olivat koetuksia, heidän tulensa kiusauksia, virrat koettelemuksia. Se kaikki oli paholaisen yritystä tuhota ja hämmentää Jumalan kansaa.
Jesajan sanat olivat sanoma pelkästä armosta Israelia kohtaan. He olivat pakkosiirtolaisuudessa oman typeryytensä ja hölmöilynsä takia eivätkä siksi oikeasti ansainneet mitään. Jumala silti lähetti heille itkevän profeetan, jonka sydän oli särkynyt ja sanoi: ”Jumala haluaa minun kertovan teille, että te olette hänen omansa!”
by David Wilkerson | June 26, 2012
[May 19, 1931 – April 27, 2011]
”Hän ojensi kätensä korkeudesta ja tarttui minuun, veti minut ylös suurista vesistä; hän pelasti minut voimallisesta vihollisestani, minun vihamiehistäni, sillä he olivat minua väkevämmät. He hyökkäsivät minun kimppuuni hätäni päivänä, mutta Herra tuli minun tuekseni. Hän toi minut avaraan paikkaan, hän vapautti minut, sillä hän oli mielistynyt minuun” (Ps.18:16- 19).
Tässä psalmissa Daavid muisteli suurta vapahdustaan menneisyydessä. Hän iloitsi, koska Herra oli pelastanut hänet hänen vihollistensa käsistä: ”Ylistetty olkoon Herra! - niin minä huudan, ja vihollisistani minä pelastun”(Ps.18:3).
Daavidin elämässä oli juuri päättynyt kauhea koetusten aika. Saul oli luvannut maksaa palkkion hänen päästään ja ajanut häntä takaa säälimättä. Niin hänen oli pakko nukkua luolissa, kallionkoloissa ja avoimilla niityillä. Daavid sanoi tuosta pimeästä ajastaan: ”Helvetin tuskat ympäröitsivät minut, ja minä elin ahdistuksessa. Jumalattomat miehet saivat minut ajattelemaan, että viholliseni voittaisivat minut. He kaikki vihasivat minua!”
Jumala tuli kuitenkin jyristen taivaasta vapauttamaan Daavidia: ”Hän notkisti taivaat ja astui alas... Ja Herra jylisi taivaassa... Hän ojensi kätensä korkeudesta ja tarttui minuun, veti minut ylös suurista vesistä; hän pelasti minut voimallisesta vihollisestani, minun vihamiehistäni, sillä he olivat minua väkevämmät”(Ps.18:9, 13, 16- 17).
Demoniset voimat olivat ympäröineet Daavidin, ja vihollinen oli tullut hänen päälleen kuin tulva. Kuitenkin Daavid pystyi sanomaan: ”Hän toi minut avaraan paikkaan, hän vapautti minut, sillä hän oli mielistynyt minuun”(Ps.18:19).
Daavid saattoi sanoa: ”Jumala vapahti minut kaikista vihollisistani, suruistani ja helvetin valloista, koska olen hänelle kallisarvoinen. Jumala on minuun mielistynyt!”
Rakas lukija, Jos tarvitset vapautusta, oli se sitten himoista, kiusauksista tai koetuksista, oli sinun ongelmasi mielen, hengellisyyden, tunne-elämän tai fyysisen olemuksesi alueella, avain niiden ratkaisuun on tämä: Jumala on sinuun mielistynyt! Sinä olet hänelle kallisarvoinen!
by David Wilkerson | June 22, 2012
[May 19, 1931 – April 27, 2011]
Ehkäpä ahdistuksen aikoina olet mennyt melkein tainnoksiin. Olet ollut niin heikko ja uupunut, ettet mielestäsi pystynyt ottamaan enää askeltakaan. Saatoit sanoa: ”En koskaan enää tahdo käydä lävitse näitä asioita, mutta Herra toi minut ulos. Hän on ollut uskollinen. Ylistys Herralle!”
Jumala ei ole tyytyväinen vastentahtoiseen kiitokseen. Hän pikemminkin sanoo: ”Odota vähän lapseni. En todellakaan vienyt sinua näiden huolien ja ahdistusten läpi, jotta sinusta tulisi kiitollinen selviäjä. Olen tuhlannut vuosia sinun koulutukseesi, kaiken tämän läpikäymiseen vain yhdestä syystä enkä aio antaa sinun hukata niitä nyt. Minä odotan saavani täyden hyödyn investoinnistani. Sinun paras tehtäväsi on edessäpäin.”
Nyt, kun pääset läpi yliopistotasoisista ahdistuksista, Jumala avaa sinun silmäsi näkemään ystäväsi, jotka käyvät lastentarhaluokkaa. Nämä rakkaat ihmiset eivät usko selviävänsä siitä. Mitä silloin teet omilla ahdistuksen kokemuksillasi? Jumala kuiskaa sinulle: ”Minä tarvitsen kokeneita, koeteltuja veteraaneja, jotka ovat selvinneet syvistä vesistä ja hirveistä liekeistä. Heidät on hiottu kärsimyksissä. Tahdon ihmisiä, jotka voivat todistaa uskollisuudestani tälle sukukunnalle!” Psalmista kirjoittaa: ”Tarkatkaa sen muurit, kulkekaa sen linnat, kertoaksenne niistä tulevalle polvelle”(Ps.48:13). ”Älä, Jumala, minua hylkää vanhaksi ja harmaaksi tultuani, niin minä julistan sinun käsivartesi voimaa nousevalle polvelle, sinun väkevyyttäsi kaikille vielä tuleville”(Ps.71:18).
Paavali tekee kauniin yhteenvedon: ”Mutta minä tahdon, että te, veljet, tietäisitte, että se, mitä minulle on tapahtunut, on koitunutkin evankeliumin menestykseksi”(Fil.1:12). Siinä on jotakin! Kun Paavali kirjoitti tämän, hän oli vanhahko mies, jolla oli kokemusta ja oli samalla elämänsä kovimmassa koetuksessa. Hän puhui ystävilleen koko sydämestään:
”Olisi kaikkein hienoin asia, jos voisin mennä kotiin ja olla Herran luona. Se olisi minun suurin haluni. Olen veteraani. Olen käynyt läpi ahdistuksia ja koetuksia ja tiedän, että minua vielä tarvitaan täällä. Tämän sukupolven pitää päästä näkemään kärsijä, joka selviää ja iloitsee ahdistuksistaan. Poikani Timoteus joutuu kohtaamaan saman kuin minäkin. Hänen pitää saada tietää, että Jumala vie hänet läpi. Niinpä on parasta, että pysyn täällä ja kestän nämä syvät ahdistukset. Katsokaa minua! En ole ainoastaan selvinnyt, vaan minä olen säilyttänyt toivoni. En ole lannistunut enkä masentunut. Minä iloitsen Herrassa kaikesta, minkä läpi hän on minut vienyt.”
by David Wilkerson | June 21, 2012
[May 19, 1931 – April 27, 2011]
Koetteleeko Jumala omia lapsiaan? Kuule, mitä psalmista sanoo: “Sillä sinä, Jumala, olet koetellut meitä, olet sulattanut meitä, niin kuin hopea sulatetaan. Sinä veit meidät verkkoon, panit kuorman meidän lanteillemme. Sinä annoit ihmisten ajaa päämme päällitse, me jouduimme tuleen ja veteen. Mutta sinä veit meidät yltäkylläisyyteen”(Ps.66:10- 12).
Psalminkirjoittaja sanoo toisin sanoen: ” Herra, sinä laitoit minut niin syvään veteen, että luulin hukkuvani. Sinä panit minut tuleen koetellaksesi minua niin kuin hopeaa koetellaan. Sinä viet minut verkkoon, panit ahdistuksen minun päälleni, annoit ihmisten peitota minut”.
Miksi Jumala salli sellaisen ahdistuksen? Siksi, että hän halusi viedä rakkaan lapsensa ”rikkaaseen paikkaan”. Hepreankielisessä alkutekstissä fraasi tarkoittaa ”runsaan hedelmällisyyden paikka”. Jumala sanoo siis: ”Minä vien sinut läpi kaikkien näiden kovien paikkojen, jotta sinusta tulisi hedelmällinen minun valtakunnalleni.”
Eivät kaikki koetukset ole kuitenkaan lähteneet
Jumalan kädestä. Monet huolet aiheuttaa itse paholainen, suoraan helvetin syövereistä. ”Sillä ei hän (Jumala) sydämensä halusta vaivaa eikä murehduta ihmislapsia”(Val.v.3:33). Jumala sanoo: ”En
minä iloitse lasteni ahdistuksista. Ei minun tarkoitukseni ole sallia vaikeuksia.” Ei, Herra sallii meille ahdistuksia vain omien iankaikkisten tarkoitusperiensä takia, jotta hän voisi viedä meidät ”rikkaaseen paikkaan”.
Minä kavahdan hämmästyksestä, kun muistan kaikkia murheita, koetuksia, syviä vesiä, liekehtiviä tulia ja tavattomia ahdistuksia, joita olen nähnyt vuosien mittaan. Tavallisesti, kun ahdistukset tulivat,
ne eivät tulleet yksi kerrallaan, vaan ne kasaantuivat. Monesti ajattelin: ”En mitenkään selviä tästä”. Monet ahdistukset ovat kivuliaita muistella: muistoja herjauksista, Herran kurituksista, julistustyön koetuksista,
henkilökohtaisista tönimisistä, perheongelmista, ruumiillisista kivuista ja säryistä. Jos sitten muistelen noita kärsimyksen vuosia, voin sanoa varmuudella: ”Jumalan sana on tosi. Hän vei minut läpi jokaisen minua
kohdanneen ahdistuksen ja minä ylistän häntä.”
by David Wilkerson | June 20, 2012
[May 19, 1931 – April 27, 2011]
Kun vanhempi lähettää lapsensa opiskelemaan, se vaatii suurta investointia. Varmasti vanhempi odottaa, että lapsi sitoutuu koulutuksensa vaatimaan aherrukseen. Miksi? Toivooko hän lapsen suorittavan opintonsa loppuun, tulevan kotiin ja ripustavan diplominsa seinälle, sitten istuvan katsomassa televisiota? Ei! Vanhempi toivoo tietenkin, että hänen lapsensa saa täyden edun vanhempansa tekemästä investoinnista pääsemällä hyvään ammattiin.
Samoin, kun maamme armeija antaa ilmaisen koulutuksen sotilailleen, nuo vuodet ovat ikään kuin valtion investointeja. Sotilaalle sanotaan: ”Kun olet päässyt läpi armeijan, maasi ja sen johto edellyttää tiettyä osaa ajastasi.” Koulutetun sotilaan odotetaan palvelevan armeijassa määrätyn määrän vuosia ikään kuin maksaakseen tuon investoinnin.
Niin on meilläkin Herran ja kipujemme kanssa. Kaikella, mitä käyt läpi uskovana, on koulutustarkoitus, jonka takana on Jumalan ikuinen päämäärä. Hän ei pelastanut sinua purjehtimaan loistoristeilijällä paratiisiin. Hän pelasti sinut, jotta voisi valmistaa sinua valtakuntansa työhön. Silloin, kun uudestisynnyit, hän ilmoitti sinun nimesi kärsimyksen kouluun. Kivut, koetukset kuuluvat kaikki opintosuunnitelmaasi.
Jotkut uskovat elävät lastentarhassa. Heidän kipunsa eivät ole vaikeita ymmärtää, ja heidän koetuksensa on helpompia kestää. Toiset ovat alakoulussa ja he oppivat pian, että heidän koetuksensa ovat tulleet vähän kovemmiksi kohdata ja vaikeammaksi ymmärtää. Toiset ovat yliopistossa ja heidän kipunsa ovat kovempia ja vielä vaikeampia ymmärtää. Toiset ovat jo päässeet jatko-opintoihin, vaikeimmat ahdistusten vuodet takanaan, mutta edelleen monia vielä edessäpäin. Heidän kipunsa ovat elämän kovimmat, ja he tajuavat tarvitsevansa Pyhää Henkeä vahvistamaan heitä niiden keskellä.
Tähtäyspisteeni on, että Jumala
tahtoo hengellisen sodankäynnin veteraaneja, monien ahdistusten koettelemia ihmisiä todistaakseen oman uskollisuutensa seuraavalle sukupolvelle. Meidän kestämämme koetukset ovat niitä investointeja, joita hän tekee meihin,
veteraaneihinsa.
”Monta on vanhurskaalla kärsimystä mutta Herra vapahtaa hänet niistä kaikista” (Ps.34:19).
by David Wilkerson | June 14, 2012
[May 19, 1931 – April 27, 2011]
”Te ulkokullatut, oikein teistä Esaias ennusti, sanoen: ’Tämä kansa kunnioittaa minua huulillaan, mutta heidän sydämensä on minusta kaukana’ ”(Matt.15:7-8).
Haluan kertoa sinulle mielen häiriötekijöistä rukouksen ja ylistyksen aikana, erityisesti Jumalan huoneessa. Jeesus nimitti ulkokullatuiksi ihmisiä, jotka tulivat hänen läsnäoloonsa lausuen ylistyssanoja, mutta olivat mieleltään ja sydämeltään ihan muissa mietteissä. Hän puhui suoraan heille sanoen: ”Te annatte minulle suunne ja huulenne, mutta teidän mielenne on jossakin muualla. Sydämenne ei ole lähelläkään minua.”
Entä sinä? Melko varmaan olet joka viikko tunnin verran Herran huoneessa. Ruumiisi on kirkossa, mutta missä mielesi on? Suusi sanoo: ”Ylistän sinua, Herra”, mutta sydämesi on tuhannen kilometrin päässä. Minne ajatuksesi vievät sinut ylistyksen aikana?
Mietitkö askarruttavia perheasioita tai työkuvioita? Kuinka monet ajatukset häiritsevätkään sinua yhden tunnin aikana kirkossa, jolloin seurakunta lähestyy Jumalaa,
Kaikkivaltiasta?
On vaarallista tulla Jumalan huoneeseen ja hänen läsnäoloonsa kevytmielisesti. ”Niin Mooses sanoi Aaronille: ’Tämä tapahtuu Herran sanan mukaan: Niissä, jotka ovat minua lähellä, minä
osoitan pyhyyteni ja kaiken kansan edessä kirkkauteni’ ”(3 Moos.10:3). Herra sanoi Aaronille: ”Minä en tahdo, että minua kohdellaan kuin ketä hyvänsä tavallista ihmistä. Jos aiot tulla läsnäolooni,
sinun täytyy tulla eteeni pyhitettynä. Kaikkien, jotka lähestyvät minun pyhyyttäni, täytyy tehdä se varovaisesti ja harkiten, kirkkauteni ja kaikkivaltiuteni tähden.”
Jollei sinun sydämesi
ole keskittynyt ylistykseen ja ajatuksesi alistetut Kristuksen kuuliaisuuteen, voisit yhtä hyvin laittaa istuimellesi puu-ukon. Se ainakin on rehellisempi kuin se, joka tulee kirkkoon ilman mieltä ja sydäntä.
Monien uskovien
ylistyksen voimattomuuden, innottomuuden ja haluttomuuden syy on siinä, ettei heillä ole läheisyyttä Jeesuksen kanssa kotona. Ne, jotka ovat oppineet ylistämään ja keskittymään rukoukseen yksityiselämässään,
tuovat omaa tultaan, joka on syttynyt salaisessa rukouskammiossa. Tosiylistäjät odottavat kärsimättömästi pääsyä kirkkoon ylistämään Herraa hänen kansansa joukossa.
by David Wilkerson | June 13, 2012
[May 19, 1931 – April 27, 2011]
Jos voit sanoa olevasi uskova, että rakastat Jeesusta ja vaellat kuuliaisena hänelle, mutta laiminlyöt rukouksen päivän toisensa jälkeen, niin et todellakaan tunne häntä. Sinun talosi ei ole kallion päällä, vaan hiekalle rakennettu ja se sortuu täysin kovien aikojen tullessa.
Et voi tulla tuntemaan Jeesusta menemällä kirkkoon. Sinulla pitää olla päivittäinen ja hetkittäinen
keskustelu käynnissä Herran kanssa. Sinun pitää päästä tuntemaan hänet, kasvaa hänen rakkaudessaan ja halussa tietää, mikä on otollista hänelle.
Luulemme Herran käskyjen olevan jotakin
raskasta, oman vapauttamme rajoittavaa. Me pikemminkin välttelemme kuin avosylin juoksemme hänen sanojaan kohti.
Me vääristämme Jumalan armon kaivamalla jonkinlaista tunnelia hänen lakinsa vankilasta. Armo kasvattaa meitä pyhyyttä kohti: ”Sillä Jumalan armo on ilmestynyt pelastukseksi kaikille ihmisille ja kasvattaa meitä, että me, hyljäten jumalattomuuden ja maailmalliset himot, eläisimme siveästi ja vanhurskaasti ja jumalisesti nykyisessä maailmanajassa”(Tiit.2:11 -12).
Kalliolla asuva mies ottaa avosylin ja iloiten vastaan Herran käskyjen noudattamisen. Hän ei näe Jumalalla vyötä kädessä, valmiina kurittamaan meitä. Ei, hän näkee Herran syli avoinna itseään kohti. Hän sanoo: ”Tule minun luokseni ja ota tästä voimaa. Minä kannan sinut kaiken läpi.” Jumalan sana osoittaa meille, mitä vaaditaan kalliolle rakentamiseen.
Eenok totteli Jumalaa pitäen tärkeimpänä otollisuutta hänelle. ”Uskon kautta otettiin Eenok pois, näkemättä kuolemaa, eikä häntä enää ollut, koska Jumala oli ottanut hänet pois. Sillä ennen poisottamistaan hän oli saanut todistuksen, että hän oli otollinen Jumalalle”(Hebr.11:5). Eenok otettiin pois, koska hän oli otollinen Jumalalle.
Apostoli Johannes sanoo: ”Ja mitä ikinä anomme, sen me häneltä
saamme, koska pidämme hänen käskynsä ja teemme sitä, mikä on hänelle otollista”(1 Joh.3:22). "Sillä sinä olet luonut kaikki, ja sinun tahdostasi ne ovat olemassa ja ovat luodut"(Ilm.4:11).
by David Wilkerson | June 12, 2012
[May 19, 1931 – April 27, 2011]
”Ja jokainen, joka kuulee nämä minun sanani eikä tee niiden mukaan, on verrattava tyhmään mieheen, joka huoneensa hiekalle rakensi. Ja rankkasade lankesi, ja virrat tulvivat,
ja tuulet puhalsivat ja syöksähtivät sitä huonetta vastaan, ja se sortui, ja sen sortuminen oli suuri" Matt.7:26 – 27).
Laki ei ole sitä henkilöä varten, jonka kuuliaisuus nousee halusta miellyttää
Jumalaa. Hän ei välitä, onko jokin laitonta tai laillista, luvallista tai kiellettyä. Hänellä on vain yksi kriteeri: ”Mitä Herrani haluaa?”
Voit levittää koko lain hänen eteensä,
kaikki säännöt, ohjeet ja kiellot. Hän sanoo silloin: ”Ei sinun tarvitse kertoa minulle noita asioita. En tekisi mitään sellaista, mikä loukkaa Isääni. Rakastan häntä! Olen jo hylännyt maailman
ja sen himot vaeltaakseni hänen jäljessään, jota sydämeni haluaa.
”Näytä minulle, mitä hän haluaa, ei vain, mitä hän kieltää. Tahdon hänen sydämensä halun
olevan omien toimieni lähteenä. Haluan tuntea hänen mielensä ja totella sitä. Tietenkin rakastan hänen lakiaan, mutta se on tarkoitettu laittomille, niille, jotka eivät ole tulleet tuntemaan Kristuksen läheisyyttä.
Minun sydämessäni tekee työtä toinen laki. Se on rakkauden laki, joka sanoo: ’Herra, mitä voin tehdä miellyttääkseni sinua tänään?’ ”
Häneen ei koske helvetin tulella
uhkailu tai palkkion lupaaminen. Hän ei tarvitse profeettaa ravistelemaan häntä ei tuomion varoituksilla. Hän on rakastunut Jeesukseen ja hänen kuuliaisuutensa Jumalan sanalle on luonnollista kasvua rakkauden alustalta. Se on hänelle
yhtä luonnollista kuin hengittäminen.
Toisaalta se, joka rakentaa talonsa hiekalle, tekee niin vain näön vuoksi. Se on vain väliaikainen elämäntapa. Hän järkeilee asuvansa siinä talossa viisi
vuotta. Sitten hän myisi sen pois ja jättäisi sen ongelmat seuraavalle. Se on vain julkisivu ilman kunnollista perustusta.
Tämä henkilö ei näet usko myrskyn tulevan. Hän ei halua ajatella, että
asiat muuttuisivat vaikeiksi. Näin maailma tekee suhteessa iankaikkisuuteen. He eivät vain ajattele sitä. Eräs uskova julkisuuden henkilö kysyi myöhäisillan puheohjelman juontajalta: ”Mitä ajattelet iankaikkisuudesta?”
Tämä vastasi: ”Yritän panna sitä pois mielestäni.”
Surullista kyllä, monet uskovatkin yrittävät panna iankaikkisuutta pois mielistään. He eivät yritä ajatella, että
tuomio on aivan ovella. He eivät halua uskoa, että he eräänä päivänä seisovat Herran edessä ja vastaavat kaikesta, mitä ovat sanoneet tai tehneet.
by David Wilkerson | June 8, 2012
[May 19, 1931 – April 27, 2011]
Jeesus Kristus jätti minulle perinnön, ja otan sen vastaan. Raamattu sanoo: ”Jumalattomat pakenevat, vaikka ei kenkään aja takaa, mutta vanhurskaat ovat turvassa kuin nuori jalopeura”(San.28:1). Jos olet hyväksynyt tämän totuuden Kristuksen täydellisestä vanhurskaudesta, olet saanut leijonan rohkeuden. Et enää koskaan pelkää ketään ihmistä tai katso toisen elämää tuntien itsesi arvottomaksi. Voit sanoa: ”Minulla on Jeesuksen Kristuksen täydellinen vanhurskaus, jonka olen saanut uskon kautta. Ei se ole minun, vaan Jeesuksen Kristuksen, mutta hänen kauttaan olen saanut sen osakseni. Saatan siis sanoa sitä omakseni.”
On aika lakata ponnistelemasta. Paholainen tulee sanomaan sinulle: ”Et ole hyvä, et ole vanhurskas”. Silloin voit vastata: ”Tiedän, etten ole hyvä itsessäni. Ei minulla ole omaa vanhurskautta, vaan Jeesuksen Kristuksen vanhurskaus. Olen rikkonut Jumalaa vastaan, mutta minulla on Puolustaja Isän tykönä, Jeesus Kristus, joka on vanhurskas.”
Kun seisot Herran edessä, ei sinun tarvitse vapista ja ajatella: ”Mitä voisin tarjota hänelle? Mitä tein oikein tai väärin?” Ei, voit ajatella: ”Ei, minulla on itsessäni mitään tarjottavaa, koska minulla on hänen vanhurskautensa, uskon kautta.”
Tarkoittaako tämä, ettei uskovilla ole velvoitetta hyviin tekoihin? Ei suinkaan. Vanhurskauttaminen uskon kautta ja Kristuksen vanhurskaus luettuna meidän hyväksemme antaa sielulle vapauden vaeltaa pyhyydessä ja tehdä hyviä töitä. Orjuuden pelossa tehdyt hyvät työt eivät tuota kunniaa Jumalalle. Niiden pitää virrata rakastavasta sydämestä. Todellisessa pyhyydessä vaeltaminen on vain niitä varten, jotka ottavat vastaan perintöosansa, Kristuksen täydellisen vanhurskauden. He eivät enää ole pelon ja tuomion vankeudessa.
Hänen täydellinen vanhurskautensa on minun omani uskon kautta, ja olen nyt vapaa ja vapautettu palvelemaan häntä rakkauden sitomana palvelijana. Nyt Pyhä Henki vapauttaa
minut Uudessa Liitossa luvatulla voimallaan kaikesta vääryydestä ja vahvistaa minua elämään vanhurskaudessa, jonka hän takaa minulle.
by David Wilkerson | June 7, 2012
[May 19, 1931 – April 27, 2011]
Kuinka ihmeellinen asia uskon voima onkaan!
Jumalan sana kertoo meille, että Kristus maksoi koko ihmiskunnan synnin omalla verellään ristillä. Hän täytti lain ja poisti kirouksen. Hän lunasti meidän helvetin ja paholaisen vaatimuksista. Hän eli synnittömän elämän, piti lain viimeistä piirtoa myöten. Hän tuo meidät Isänsä eteen täydellisen vanhurskaina.
Jumalan sana jatkaa kertoen, että me voimme saada Kristuksen täydellisen vanhurskauden, jos vain uskomme, mitä hän tehnyt puolestamme. Jumala pitää meitä silloin täydellisen vanhurskaina Jeesuksessa. Koeta ymmärtää, että puhun niistä, jotka ovat katuneet syntejään.
Kuinka kovasti lihani koettaakaan välttää tämän asian helppoutta ja yksinkertaisuutta. Liha huutaa: ”Ei mitenkään! Ei voi olla niin helppoa. Minun täytyy auttaa vähän. Minun täytyy maksaa siitä jotakin. Onhan minulla edelleen ongelmia elämässäni. Edelleen taistelen syntiä vastaan. En voi millään uskoa, että hän pitäisi minua vanhurskaana, koska minulla on edelleen niin paljon parannettavia asioita. Minun pitää ensin siivota käytöstäni. “
Tarvitaan tietenkin paljon kyyneleitä omalta puoleltamme. Meidän pitää nöyrtyä ja särkyä. Kyynelvirrat eivät pelasta ketään. Koko elämän pituinen taistelu ei pelasta ketään. Jumala sanoo: ”Sen pitää olla armosta uskon kautta. Mikään liha ei kestä minun edessäni.”
Uskoni pitää nousta kaikkien pelkojen, paholaisen valheiden, omien tunteitteni, olosuhteitteni yläpuolelle
ja levätä siinä, mitä Jumalan sana julistaa. Hänen sanansa sanoo, että kun kadumme ja uskomme Kristukseen, hän katsoo minua, kuin minulla olisi Jeesuksen vanhurskaus. Hän hyväksyy minun ”siinä rakastetussa”
pyhänä ja vanhurskaana.
by David Wilkerson | June 6, 2012
[May 19, 1931 – April 27, 2011]
Meitä ei vanhurskauteta ja hyväksytä Jumalan edessä ennen kuin seisomme Kristuksen vanhurskauden viitta päällämme, omanamme. Koska vanhurskas Jumala tunnistaa vain sen, niin kuinka voimme saada omaksemme Kristuksen täydellisen vanhurskauden?
Taivaallinen Isämme lukee sen meidän hyväksemme uskon kautta.”Niin kuin myös Daavid ylistää autuaaksi sitä ihmistä, jolle Jumala lukee vanhurskauden ilman tekoja”(Room.4:6). Paavali siteeraa Daavidia sanoen: ”Maailman rikkain, siunatuin, levollisin ihminen on se, joka ymmärtää, että hänelle on luettu täydellinen vanhurskaus, ilman tekoja.”
”Mutta Jumalan lupausta hän(Aabraham) ei epäuskossa epäillyt, vaan vahvistui uskossa, antaen kunnian Jumalalle.… Sen tähden se luettiinkin hänelle vanhurskaudeksi. Mutta ei ainoastaan hänen tähtensä ole kirjoitettu, että se hänelle luettiin, vaan myös meidän tähtemme, joille se on luettava, kun uskomme häneen, joka kuolleista herätti Jeesuksen, meidän Herramme”(Room. 4:20- 24).
Vanhurskaus täytyy lukea meidän hyväksemme. Sitä ei voi lisätä meihin. Toisin sanoen Jumala ei vain vuodata sitä meihin. Ei, se ei ole koskaan omaa vanhurskauttamme, ei mitään, minkä olisimme tehneet omin voimin. Se on aina hänen vanhurskauttaan, meidän hyväksemme luettua, luottoa tilillemme.
Sana lukea tarkoittaa ”katsoa tai arvioida, harkita, antaa jollekin henkilölle arvo, jota hänellä ei ole, antaa luottoa”. Kun Jeesus lukee vanhurskautensa meidän hyväksemme, Jumala katsoo siihen, kuin se olisi meidän omamme. Emme me sitä ansainneet. Kristus teki kaiken ja hän luotottaa tiliämme.
Tämä lukeminen tapahtuu siis vain uskon kautta. Me emme voi tehdä tai ansioitua mitenkään saadaksemme sen. Pikemminkin, uskomme takia Jeesukseen ja hänen lunastustyöhönsä Herra lukee Kristuksen vanhurskauden meidän hyväksemme, ja me näytämme hänessä täydellisiltä. Kun tunnustamme syntimme ja uskomme häneen, seisomme Jumalan edessä meille luetun vanhurskauden turvin. Täydellinen vanhurskaus on uskosta eikä teoista:
by David Wilkerson | June 5, 2012
[May 19, 1931 – April 27, 2011]
Jumalan tapa vanhurskauttaa kansansa ei ole tarkoitettu vauvojen ymmärrettäväksi. Aikuiset uskovat tietävät sen. Monet uskovat ovat vielä vauvoja, juovat maitoa ja kieltäytyvät jatkamasta eteenpäin Sanan vanhurskauden liharuokaan. He ymmärtävät vain syntiensä anteeksisaamisen.
”Sillä jokainen, joka vielä nauttii maitoa, on kokematon vanhurskauden sanassa, sillä hän on lapsi; mutta vahva ruoka on täysi-ikäisiä varten, niitä varten, joiden aistit tottumuksesta ovat harjaantuneet erottamaan hyvän pahasta”(Hebr.5:13- 14).
Maito on vauvojen ruokaa. Vauvat tarvitsevat jatkuvaa silmälläpitoa. Heistä tuntuu hyvältä ainoastaan, jos äiti on samassa huoneessa. Kun hän menee pois, he itkevät peloissaan. Heidän pitää nähdä, tuntea hänet, koskea häneen, jotta tuntisivat olonsa turvalliseksi.
Samoin uskova, joka on vielä maitovauva, elää jatkuvassa epävarmuudessa pelastuksestaan. Hän ei ole koskaan helpottunut Taivaallisen Isän seurassa, vaan aina jännittynyt. Hän ajattelee, että Jumala on valmis lähettämään hänet helvettiin joka kerta, kun hän lankeaa. Hän ei tiedä tai ymmärrä asemaansa Kristuksessa. Siksi hänellä ei ole koskaan Jumalan rauhaa. Hän ei voi uskoa, että Jumala on kiinnostunut hänen pelastamisestaan ja varjelemisestaan.
Paavali sanoo Raamatussa, että meille on tarjolla lihaa, ruokaa, joka vaikuttaa kasvamista kypsyyteen. Se tekee meistä miehiä ja naisia Kristuksessa ja kasvattaa meitä uskovina täyteen miehuuteen. Rakas lukijani, puhun lihasta, joka on totuus Kristuksen täydellisestä vanhurskaudesta. Sen ymmärtäminen antaa sinulle pelastusvarmuuden. Sinun ei tarvitse pelätä, että Jumala hylkäisi sinut joka kerran, kun lipsahdat tai lankeat. Ei, vaan sinun on voitto.
Jollei sinulla ole tätä totuutta, paholainen pelaa rumaa peliä tunteillasi. Hän valehtelee ja pyörittää sinua ympäriinsä. Jos sinulla ei ole tätä totuutta uskosi perustana, mikään ei ole oikein opissasi, teologiassasi, elämässäsi. Et edes voi totella Jumalaa kunnolla, ennen kuin ymmärrät tämän.
Sinun pitää kerta kaikkiaan käsittää,
ettei mikään oma tekosi kelpaa vanahurskaudeksi Jumalan edessä. Sen täytyy tulla toisesta lähteestä. Kun seison tuomioistuimen edessä, minulla ei ole mitään muuta apua kuin Jeesuksen Kristuksen vanhurskaus.
by David Wilkerson | June 1, 2012
[May 19, 1931 – April 27, 2011]
Nuoruusvuosinani vertailin itseäni toisiin, jotka näyttivät minusta pyhiltä. Nämä ihmiset näyttivät hehkuvan, olevan aina hyvällä mielellä, hymyileviä, paljon enemmän Kristuksen kaltaisia kuin minä itse. En koskaan ajatellut pääseväni heidän tasolleen pyhyydessä. Niinpä rukoilin: ”Herra, tee minusta yhtä vanhurskas kuin Veli- se ja se. Kuinka ihanalta mahtaakaan tuntua elää sillä tavalla sinulle.”
Kuinka väärässä olinkaan! Eivät nuo ihmiset olleet sellaisia, kuin kuvittelin heidän olevan. Vähitellen opin, ettei mikään ole sitä, miltä näyttää. Ei kukaan ole ihan niin paha tai hyvä, kuin näkyy ulospäin. On oikeastaan vain yksi, joka on todella vanhurskas, Jeesus Kristus Herramme, ja hänen vanhurskautensa on täydellistä.
Jos olemme Kristuksessa, meillä on hänen vanhurskautensa eikä sitä anneta meille asteittain. Kukaan ei saa sitä enempää eikä
vähempää, vaan me saamme sen täytenä.
Meidän tulee mitata itseämme ainoastaan
hänen vanhurskaudellaan, ei kenenkään muun, jota pidetään vanhurskaana. ”Sillä me emme rohkene lukeutua emmekä verrata itseämme eräisiin, jotka itseänsä suosittelevat; mutta he ovat ymmärtämättömiä,
kun mittaavat itsensä omalla itsellään ja vertailevat itseään omaan itseensä. Me taas emme rupea kerskaamaan yli määrän, vaan ainoastaan sen määrätyn vaikutusalan mukaan, minkä Jumala on asettanut
meille määräksi, ulottuaksemme teihinkin asti”(2 Kor.10:12 - 13).
Paavali sanoo tässä: ”On sääntö, jonka mukaan voitte mitata itseänne. Se on: Jokainen, joka tekee todellisen parannuksen ja uskoo Kristuksen täydelliseen vanhurskauteen, hän joka tulee Jeesuksen luo uskossa, luottaen hänen ristin työhönsä, vanhurskautetaan täydellisesti Jumalan silmissä. Ehkäpä kohdallasi ei kaikki ole vielä käynyt toteen. Pyhän Hengen pyhittävän työn pitää yhä jatkua päivittäin. Sinut kuitenkin hyväksytään rakkaudessa Kristuksen vanhurskauden tähden.”
Rakas lukijani, sinun on korkea aika lopettaa
itsesi asettaminen joko alhaisemmaksi tai ylemmäksi kuin toiset. Jumala on hyväksynyt sinut Kristuksen täydellisen vanhurskauden täyteen määrään: ”Kunnes me kaikki pääsemme yhteyteen uskossa ja Jumalan
Pojan tuntemisessa, täyteen miehuuteen, Kristuksen täyteyden täyden iän määrään” (Ef.4:13).
by David Wilkerson | May 31, 2012
[May 19, 1931 – April 27, 2011]
Aatamin synnin tähden meidät kaikki on tehty syntisiksi ja Jeesuksen uhrin takia vanhurskaiksi. Jeesus lunasti meidät, maksoi hinnan, niin että paholaisella ei ole oikeutta vaatia niiden sieluja, jotka ovat katuvat ja luottavat Kristukseen ja hänen täytettyyn työhönsä.
Kaiken aikaa Jumala tiesi, ettei ihminen voi pitää tai täyttää hänen taivaallisia käskyjään. Hän oli säätänyt lain pitämään ihmiskuntaa järjestyksessä, jotta emme tuhoaisi itseämme. Laki on annettu meidän suojaksemme. Meidän tulisi sen kautta tajuta, ettemme omin voimin ja oman vanhurskautemme nojalla voi seisoa pyhän Jumalan edessä. Laki oli peili, jonka Jumala nosti eteemme sanoen: ”Anna, kun näytän sinulle, mitä odotan, mitä oikeudentuntoni vaatii. Tässä on lakini, ja näissä kohdin olet rikkonut sitä vastaan, tuossa elänyt synnissä. Olet langennut tässä kohdin… tuossa… ja tässä. Kukaan ei ole tarpeeksi vanhurskas täyttääkseen lakiani.”
Fariseukset yrittivät täyttää lain. Heillä oli noudatettavana yli kuusisataa sääntöä käsien ja astioiden pesemisestä aina ei-juutalaisiin ihmisiin koskemiseen. He yrittivät pitää koko lain, uskoen, että voisivat kerran seistä Jumalan edessä ja sanoa: ”Noudatin kaikkia käskyjäsi. Tein tämän, tuon ja tämän. Nyt velvollisuutesi on pelastaa minut.”
Kukaan ei voi odottaa saavansa vanhurskautusta omien hyvien tekojensa tähden. Jumalan sana vastaa: ”Jos olet rikkonut lakia yhdessä kohdassa, olet rikkonut koko lain”. Jos odotat Jumalan hyväksyvän sinut hyvän käytöksesi vuoksi, unohda se! Et koskaan pysty pitämään koko lakia.
Jeesus tuli maan päälle, koska me emme pysty vastaamaan Jumalan lain vaatimuksiin, ja hän täytti koko Jumalan lain. Hän ei rikkonut yhdessäkään kohdin, vaan teki kaiken puhtaasta rakkaudesta. ”Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan; en minä ole tullut kumoamaan, vaan täyttämään”(Matt.5:17).
Kun Jeesus nousi Isänsä tykö, hänen täydellinen kuuliaisuutensa
oli täyttänyt kaikki lain vaatimukset. Hänen verensä maksoi meidän syntiemme koko velan. Siinä Jumalan läsnäolossa seisoi Ihminen, jonka vanhurskaus oli täydellistä, ja siksi Isä hyväksyi sen.
Uusimmat kommentit
03.12 | 11:10
Hei, Risto. Tämä on Hengellinen kotikirjasto, ei Mairen kotisivu. ...
03.12 | 04:10
En ole aikoihin kuullut mitään näin upeita.Syvät,kaun...
26.11 | 22:13
Aivan upeita ja koskettavaa musiikkia.Vierailit,säestit ja lauloit Varapäree...
03.11 | 15:39
Tässä kansiossa, Markon kuvia-ensimmäinen ylläpitäjä. Myös ...