Perussivu

Rothschild perhe

Luku 10 -- Rothschild

Osa 1: Rothschildien esittely

Jos katsoo historian taustoihin, henkilö löytää Rothschildien Huoneen. He ovat kiistämättömiä kuninkaita, ovat manipuolineet valtakuntia, luoneet sotia sekä muovanneet kansainvälistä maailmaa. Illuminaatin hierarkiassa, heitä kunnioitetaan voimakkaana saatanallisena verilinjana. He ovat eläviä legendoja.

Eräs elämänkerran kirjoittaja sanoi: "Amerikassa poika haluaa nousta presidentiksi. Euroopassa hän olisi mieluiten Rothschild. Olla Rothschild tarkoittaa olla moderni Kroisos, 1900-luvun Midas." He ovat dynastia jolla on valtaa; maaginen verilinja Saatanan valtakunnassa.

ROTHSCHILDIN VALLAN LAAJUUS

Eräs lähde sanoo: "Arvioitiin että he hallitsevat puolta maailman rikkauksista." [Des Griffin, "Descent into Slavery", Emissary Publ., 1980, s. 52]

Yhdessä vaiheessa, USA:n Keskuspankkia hallitsi viisi pankkia jotka omistivat 53% sen osakkeista. Näitä viittä pankkia hallitsi Nathan M. Rothschild & Sons Lontoossa. USA:n Keskuspankin hallitseminen tarkoittaa maailman rahojen hallitsemista. Tämä tosiasia yksinään osoittaa kuinka ääretön Rothschildien valta on. Jos henkilö tutkii kuka on nimitetty FED:in päälliköksi ja kuka johtaa sitä, yhteydet Rothschildeihin voidaan nähdä.

Toinen yksityinen yhtiö joka käyttää nimeä "Federal", ja jota Rothschildit myös hallitsevat on Federal Express. Moni luulee että nimi "Federal" tarkoittaa että kyseessä on valtionyhtiö, vaikka näin ei ole. Heille on soveliasta käyttää nimeä "Federal", sillä MI-6, CIA:n kautta, antaa käskyt USA:n hallitukselle. Heidän järjestelmänsä ostaa senaattorit ja maksaa heille, kuten BCCI:n tutkijat ovat havainneet.

Eräs asia joka osoittaa Rothschildien vallan on se, että entinen Keskuspankin johtokunnan jäsen Paul A. Volker meni töihin Rothschildeille eurooppalaisen investointipankin J. Rothschild, Wolfensohn and Companyn puhemieheksi maaliskuussa 1992.

Alice Baileyn kirjassa A Treatise on White Magic (s. 42) väitetään että Hierarkialla on erityistyhmiä joita hän kutsuu "finanssiryhmiksi", jotka "kontrolloivat kaikkea mikä voidaan muuntaa ehergiaksi sekä luovat diktatuuria kaikin käytettävissä olevin keinoin, vaihdannan ja kaupallisuuden kautta". Luciferialaisen Alice Baileyn mukaan, tämä "finanssiryhmä" on tuorein ryhmä jota Hierarkia johtaa.

Rothschildit ovat läheisesti sekaantuneet noituuteen ja Illuminatiin tunnetun historiansa alusta lähtien. Saksan keisari näyttää viittaavan heihin kun hän samoi: "Rahan maagiset voimat, kuten Mammonan Herra niitä hyödyntää, ovat mustan magian kaikkein mustimpia voimia." ["England Under the Heel of the Jew", London, 1918, s. 60-62]

Jos Rothschildit hallitsevat "ainoastaan" puolta maailman varallisuudesta, se osoittaa että jos he kuuluvat maailman hallitsijoihin, heillä täytyy olla liittolaisia. Joistakin heidän liittolaisistaan on kerrottu kirjan muissa luvuissa ja toisista kerrotaan tässä luvussa.

Rothschildit ovat kolmentoista Illuminaatti-perheen joukossa niitä joista on kerrottu kaikkein eniten; kuitenkaan, yleisö ei ole tietoinen monista heidän salaisuuksistaan.

Rothschildien valta on laajaa. Peter Rupert, Carringtonin Lordi, joka on Bilderbergien puhemies, on ollut johtajana Rothschildien Rio Tinto Zinc Corporationissa. hän on myös Barclay's Bankin johtaja sekä osa Trilateraalista komissiota. Francois Miterand, joka oli Ranskan presidenttinä, on Rothschildien erittäin läheinen ystävä. Minä poimin nämä kaksi miestä vain osoittaakseni lukijalle sen äärettömän suuren vallan joka Rothschildeilla on kulissien takana.

Eräs seikka joka osoittaa yhteyden Kolmannentoista Illuminaatti-perheen ja Rothschildien välillä on yhtiö nimeltään Grace and Rothschild Advertising Incorporated joka mainostaa useita hyvin tunnettuja yrityksiä ja säätiöitä. Toinen seikka on se, että Pamela Harriman, joka on saanut niin paljon huomiota siitä että hän on ollut voima Bill Clintonin takana, ja joka avioitui Churchillin perheeseen (lue Churchillien yhteyksistä kolmeentoista saatanalliseen perheeseen "Onassis" -luvusta), on tämä sama pamela Harriman joka oli Elie Rothschildin rakastajatar. Eliitille, tämä on pieni maailma, eikö olekin?

Kaksi toistensa naapurina olevaa hevosfarmaria tuli toistensa luokse eräänä päivänä keskustelemaan liiketoimista. Ensimmäinen farmari myi hevosensa toiselle 250.000 dollarin hintaan, ja sitten osti sen takaisin 250.020 dollarilla. Hän pystyi nyt mainostamaan hevostaan (todellisuudessa 20 dollarin arvoinen) hevosena josta hän maksoi yli neljännesmiljoona dollaria.

Me voimme nauraa tällaisille suunnitelmille. Ja kenties meidän pitäisi nauraa itsellemme siitä että olemme antaneet huiputtaa itseämme, sillä elämässä on eräs alue joka ylittää uskonnollisuuden petoksen lähteenä, ja koskettaa meitä kaikkia. Se on raha. Mitä muuta me voimme tehdä sen suhteen paitsi nauraa?

Tämä kuuluisa runoilija Lord Byron kuvailee meidän kahden farmarimme arkkityyppiä vuonna 1823:

Who keeps the world, both old and new, in pain
Or pleasure? Who makes politics glibber all?
The shade of Bonaparte's noble daring?
Jew Rothschild and his fellow-Christian, Baring.

Kuka pitää maailmaa, sekä vanhaa että uutta, tuskissaan
Tai ilossa? Kuka saa poliitikot juoksemaan lipevinä kaikki?
Bonaperten kuninkaallisen rohkeuden varjo?
Juutalainen Rothschild ja hänen kristitty ystävänsä, Baring.

Tässä kappaleessa sinulle kerrotaan esimerkkejä myös muista "naapureiden välisistä hevoskaupoista".

Salli minun antaa yksi esimerkki hämäristä kaupoista, joka edustaa useita tuhansia hämäriä Rothschildien liiketoimia. Tämä esimerkki tulee Juerg Heerin tekemistä paljastuksista koskien sitä kuinka Baron Rothschild kätki omaisuutensa varoihin jotka olivat Rothschild Bank AG:ssä ja että tämä pankki teki surkeita liiketoimia. Hän paljasti myös että tämä pankki auttoi rikkaita italialaisia, mahdollisesti illuminaatteja, välttämään verotusta. Näistä Rothschild Bank AG:n skandaaleista kerrottiin Wall Street Journal -lehdessä 2.1.1991, 3.11.1992, ja 11.12.1992.

ERÄS ROTHSCHILD KERTOO DYNASTIASTAAN

Lord Rothschild, kirjassaan The Shadow of a Great Man lainaa kirjettä joka lähetettiin Davidsonista Nathan Rothschildille 24.6.1814: "Niin pitkään kuin Huone on kuten sinun, ja niin pitkään kuin sinä teet töitä veljiesi kanssa, yksikään Huone maailmassa ei pysty kilpailemaan sinun kanssasi, aiheuttamaan sinulle harmia tai hyötymään sinun kustannuksellasi, sillä yhdessä te voitte päihittää minkä tahansa Huoneen maailmassa."

Rothschildin veljesten läheisyys nähdään kirjeessä jonka Saloman (Salmon) Rothschild lähetti veljelleen Nathanille 28.2.1815: "Me olemme kuin kellon mekanismi, jokainen osa on elintärkeä."

Tämä läheisyys voidaan edelleen todeta siinä että Mayer Amschel Rothschildin lastenlasten kahdeksastatoista avioliitosta kuusitoista solmittiin läheisten serkusten (1st cousins) kesken. Tämä alkuperäinen Rothschild, Mayer Amschel, vaati testamentissaan että miespuoliset jälkeläiset jatkaisivat tätä insesti-käytäntöä. Insesti on ollut traditio perheen sisällä, ja se oli osa tehokkaita menetelmiä joita tässä perheessä käytettiin pirstomaan lapsen inhimillinen henki sekä tekemään lapsesta kuuliainen jäsen tähän verilinjaan.

HEIDÄN VERILINJANSA OVAT SALAISIA

Eräs tärkeimpiä asioita jotka täytyisi pitää mielessä on, että Rothschildin verilinjan varsinainen okkultistinen voima on kätketty salaisiin sukupuihin. Vaikka Rothschildit muodostavat osan Rothschildien verilinjasta, ihmisten pitäisi myös tarkkailla nimiä, kuten Bauer, Bower, Sassoon, sekä monia muita sukunimiä. Ihmiset Illuminaatin sisällä joilla on Rothschildien verta ovat tietoisia heidän salaisista esivanhemmistaan, mutta ulkopuolisille maailmassa ei kerrota että he kantavat tällaista voimallista okkulttista verta.

HE OVAT LAIN YLÄPUOLELLA

Kertomus siitä mitä tapahtui BankCalille, joka oli Kalifornian vanhin pankki, havainnollistaa kuinka voimakkaita Rothschildit ovat Yhdysvalloissa. [Tämän kertomuksen yksityiskohdat ovat peräisin San Jose California Mercury News -sanomalehdestä 12.1.1992. Olin jossain määrin yllättynyt että tämä artikkeli ylipäätään ilmestyi ottaen huomioon Rothschildien vallan. Joskus korruptio huipulla löyhkää niin voimakkaasti että sitä ei voida tukahduttaa kokonaan.]

Yhdysvalloissa on Securities Exchange Commission (SEC) suojelemassa amerikkalaisia pörssipetokselta. 1980-luvulla, oli kolme suuren julkisuuden saanutta petosta jotka SEC paljasti. Nämä kolme tapausta toivat laajaa luottamusta amerikkalaisen yleisön joukkoon että yleisesti ottaen osakkeilla käytävä kauppa oli rehellistä. Tämä kertomus siitä mitä Edmond Rothschild teki BankCalin kanssa paljasti maailmalle että miehet kuten Rothschildit eivät pelaa samoilla säännöillä kuin muut. He ovat kirjaimellisesti lain yläpuolella. Tämä voimakas Illuminati kontrolloi lakia.

Vuonna 1973, BankCalin toimitusjohtaja, De Bretteville, myi Edmond Rothschildille 300.000 kappaletta Bancal Tristate Corporationin osaketta, 22% Bank of Californian emoyhtiöstä. De Bretteville oli aluksi kysynyt kahdelta englantilaiselta Rothschildin serkukselta että halusivatko he ostaa nämä osakkeet. Nämä kaksi serkkua sitten soittivat kahdelle ranskalaiselle Rothschildin serkukselle, jotka sitten soittivat Edmondille, Geneveen, Sveitsiin, saadakseen neuvoja. Edmond kertoi heille että hän auttaisi heitä ostamaan nämä osakkeet, ja että sen jälkeen kun hän olisi ostanut ne, hän jakaisi ne sukulaisilleen. Hän valehteli. Ja seuraavien vuosien aikana hän jatkoi valehtelemista useille ihmisille aikomuksistaan tämän pankin suhteen. De Bretteville sanoo: "Hän valehteli perheelleen ja hän valehteli minulle, se oli likainen kauppa kaiken kaikkiaan."

Ainoastaan Bank of Californialla oli toimilupa siihen aikaan toimia kaikissa kolmessa Tyynenmeran rantavaltiossa (Oregon, Washington, Kalifornia). Osoittautui että Bank of California oli kuten taideteos Rothschildille. hänellä ei ollut aikomustakaan kehittää tätä pankkia; hän yksinkertaisesti halusi sen osaksi kokoelmaansa. Edmond jo omisti yhtiöitä Brasiliassa, leluyhtiöitä, kymmenen prosenttia De Beersin kaivosyhtiöstä Etelä-Afrikassa, yhteisyrityksiä Robert Vescon kanssa, sekä kolmekymmentä prosenttia Club Mediterranean -nimisestä yhtiöstä, jonka toinen perustaja Edmond oli. Club Mediterranean luotiin ajatukselle että muut eliitin jäsenet saisivat nauttia merinäköalasta kuten hän ja hänen äitinsä olivat tehneet kun hän oli nuori.

Edmond avioitui Nadine-nimisen kuorotytön kanssa.

Itse asiassa, lähteet osoittavat että Baron Edmond oli halunnut antaa Bank of Californian ainoalle pojalleen, Benjielle (Benjamin de Rothschild) valmistujaislahjaksi. Mutta Benjie joka kävi Pepperdine Universityä oli kiinnostuneempi juhlimisesta kuin opiskelemisesta. Ilmeisesti, hänen isänsä päätti että hänen poikansa ei ollut valmis saamaan lahjaa. Itse asiassa, Benjie lähti Pepperdine Universitystä oltuaan siellä neljä vuotta ja saatuaan kasaan vain 31 opintoviikkoa (valmistumiseen olisi vaadittu 128) ja meni takaisin kotiinsa Chateau Pregnyyn Geneve-järven rannalle. Vasta vuonna 1989 Benjamin astui sisään rahamaailmaan perustamalla yhtiön nimeltään La Compagnie de Tresorerie-Benjamin de Rothschild.

The San Jose Mercury raportoi 12.1.1992 seuraavaa: "Tämän siniverisen sanfranciscolaisen pankin pitkäaikainen toimitusjohtaja pyysi Rothschildia investoimaan. Pankkivalvojat kehoittivat Rothschildia ottamaan vastuun. Valvojat ylenkatsoivat Atlantin tapahtuvan osakekaupan valvonnan sekä myöhemmin sisäpiirin kauppojen dokumentoinnin, pankin johtajat mielistelivät samalla kun tämä paroni käytti sitä henkilökohtaisena leikkikalunaan."

"Tämä ei ole se mikä teki tästä maasta suuren", sanoo Bill Miles, BankCalin entinen varatoimitusjohtaja. "Tämä on ahneutta, kokonaisuudessaan."

Edmond Rothschild hankki ainoastaan vähemmistöosuuden BankCalin osakkeista, mutta hän oli kykeneväinen hallitsemaan tätä yhtiötä täydellisesti. Hän pystyi myös manipuloimaan pankin osakkeen hintaa ja suorittamaan sisäpiirin kauppoja salassa Securities Exchange Commissionin valvonnalta. Edmond nimesi kaksi edustajaa pankin johtokuntaan. Ensimmäinen oli George Coulon Karlweis, sveitsiläinen pankkiiri joka teki töitä Edmondille. Toinen oli George Shapiro, newyorkilainen lakimies joka ei tiennyt mitään pankkitoiminnasta. Edmond kutsui Shapiroa "kummisedäkseen" ja "Enkeli-vartijakseen". Sitten Edmond korvasi De Brettevillen (toimitusjohtajan) omalla miehellään, Chauncey Schmidtillä. Edmond oli luvannut jättää De Brettevillen asemaansa ostaessaan pankin osakkeita, mutta kun hän päätti perua lupauksensa hän teki sen ilman myötätuntoa.

Pankin johtokunnan kokouksista tuli leikki nimeltään "mitä Edmond ajattelee".

Edmond suoritti sarjan toimia jotka pudottivat BankCalin osakkeen arvoa huomattavasti. Taloudellisen neuvonantajat & analyytikot vakuuttivat piensijoittajat myymään osakkeensa, minkä he tekivätkin, saaden osakkeen hinnan putoamaan 16 dollariin. Edmond osti joitakin osakkeita tällä hinnalla. Joistakin salaisista ostoksista Edmond maksoi hieman korkeamman hinnan. Useimmat osakkeista menivät nimettömille sijoittajille yksityisten pankkien kautta joita yksityisyyden suojan tarjoavat lait suojelivat. Harhaanjohdetut piensijoittajat myivät miltei 20% pankin osakkeista, ja ne myytiin salaisille eurooppalaisille pankkitileille.

Edmond ja hänen ystävänsä alkoivat salaa ostaa pankin osakkeita sen jälkeen kun niiden arvo oli pudonnut pohjille. Vuosina 1979-1981, yli 15% BankCalin osakkeista myytiin Eurooppaan. Tällaisen äkkinäisen muutoksen osakkeen vaihdannassa olisi pitänyt herättää SEC:in valvojat. Sen sijaan SEC käänsi sokean silmän kaikkea sisäpiirin kauppaa kohtaan. Eurooppalaiset ostajat ostivat pankin halventuneita osakkeita niin salaa kuin mahdollista. He eivät ostaneet avoimesti amerikkalaisten meklarien kautta. Sen sijaan he ostivat pieniä eriä kymmenien yksittäisten pankkien kautta Sveitsissä, Hollannissa, Saksassa ja Luxemburgissa. Tämä paroni kertoi ystävilleen että hän myisi BankCalin, samalla kun hän julkisesti antoi ymmärtää että pankki ei ollut myytävänä. Esimerkiksi, julkisuuteen kerrottiin että David Rockefeller, kuten myös eliitin keulakuva, BCCI:n Ghaith Pharaon olivat molemmat keskustelleet Edmond Rothschildin kanssa BankCalin ostamisesta. Sen mukaan mitä yleisölle oli kerrottu, Rothschild sanoi että hän ei myisi osuuttaan pankista.

Jean Marc Vernes, Edmondin ystävä, osti 310.000 osaketta suljettuna olleen aasialaisen kaivosyhtiön kautta. Hän toimi nimettömänä kunnes Edmond Rothschild nimitti hänet pankin johtokuntaan.

Ostettuaan osakkeita halvalla Rothschild kertoi muuttaneensa mieltään ja myyvänsä pankin hintaan 50 dollaria per osake. Sitten Rothschild myi tämän niinsanotusti amerikkalaisen pankin japanilaiselle Mitsubishille tehden voittoa manipulointinsa sekä sisäpiirin kauppojensa ansiosta. Maaliskuussa 1982, Mitsubishi aloitti salaiset neuvottelut pankin ostamiseksi, jolle he antoivat koodinimen "Snoopy". Vuosien ajan, osakkeenomistajat olivat seuranneet kun lukuisat yhtiöt olivat tarjonneet pankista 74 dollaria osakkeelta, 60 dollaria osakkeelta, sekä muunlaisin edullisin ehdoin, mutta ne kaikki torjuttiin. Kun Rothschild lopulta myi pankin japanilaisille hintaan 50 dollaria osakkeelta, oli selvää että hänen päämääränsä oli ollut huijata osakkeenomistajia varmistaakseen itselleen suuren palkkion.

Richard Freemon, suuri osakkeenomistaja, haastoi Rothschildin sekä johtokunnan oikeuteen syyttäen häntä huijauksesta. Tämä 25 miljoonan dollarin juttu sovittiin oikeuden ulkopuolella, niin että kaikki osapuolet vannoivat olevansa paljastamatta kuinka paljon Freemon sai korvausta siitä että hän oli hävinnyt rahaa Rothschildin manipuloinnin takia.

Eräs Illuminaatin kaikkein tärkeimpiä salaisuuksia on se kuinka he käyttävät Societe Generalea, jolla on pääkonttori Brysselissä, Belgiassa. Tämä Societe Generale de Belgique on jaettu moniin juridisiin korporaatio-yksikköihin. Societe Generalen hallinta on ollut arvoitus. Informoidut lähteet väittävät että Rothschildit, Oranialainen Huone, Vatikaani, Prince Amaury de Merode, sekä Boelin/Janssenin/Solvayn perheet omistavat paljon Societe Generalen osakkeita. Useimmat osakkeista eivät ole rekisteröidyt omistajien nimiin. Rahamaailman hallinta säteilee tästä holding-yhtiöstä. Tämä holding-yhtiö on ollut Illuminaatin ensisijainen työkalu laajentaa taloudellista valtaansa. Tämä pankki on investoinut kaikkialle maailmaan, sillä on 1.100 sivukonttoria, 4.000 matkatoimistoa, 29 konttoria joissa käydään kauppaa metalleilla, 2.000 hotellia sekä suuri määrä yhtiöitä jotka he omistavat kokonaan tai osittain. Vuonna 1980, pankin pääjohtaja oli Rene Lamy, ja hänellä oli Baron de Fauconval sekä seitsemän muuta johtajaa alaisenaan. Vuonna 1994, E. Davignon oli pääjohtaja.

Luku 10b -- Rothschild

Osa 2: Yleiskatsaus Rothschildien historiaan juutalaisen kirjoittajan näkemänä joka on sukua Rothschildeille

Juutalainen kirjailija Anka Muhlstein kirjoitti kirjan Baron James: The Rise of the French Rothschilds. Koska Rothschildit ovat nimellisesti juutalaisia, ja jonka vuoksi kaikki kritiikki heidän petollista valtaansa kohtaan luokitellaan "juutalaisvastaiseksi", olisi viisasta lainata juutalaista historijoitsijaa kertomaan heistä. On vaara että Uuden maailmanjärjestyksen vastustajia kutsutaan tänään "juutalaisvastaiseksi" ja jotkut heistä ovat joutuneet vankilaan tämän niin kutsutun "juutalaisvastaisen" aktiviteetin johdosta, mikä ei ole ollenkaan sitä mitä he olivat tekemässä. Tämä kirjailija on saanut osuutensa niiden ihmisten vihasta jotka uskovat että jokainen joka kutsuu itseään juutalaiseksi on Jumalan valittua rotua ja siten kritiikin ja paljastusten yläpuolella.

Minä pidän parhaana esittää lyhyitä lainauksia hänen kirjastaan, sillä minä yritän dokumentoida lukijaa varten Rothschildien mielenlaadun ja historian. Anka Muhlsteinilla ei ole mitään Rothschildeja vastaan, joten lukijan on helpompi hyväksyä se mitä hän sanoo. En voi vaatia että lukija lukisi hänen kirjansa, mutta minä voin tehdä yhteenvedon joistakin asiaan liittyvistä ajatuksista. Myös muissa kirjoissa kerrotaan samoista asioista kuin mitä Anka kertoo, mutta taas kerran, jos minä kirjoitan omien tutkimusteni pohjalta, lukija saattaa epäillä että olenko minä ollut tasapuolinen. Suosittelen lukijaa lukemaan tämän kirjan jos hänellä on aikaa ja kiinnostusta.

MUHLSTEININ KIRJA

1700-luvulla juutalaisten oli pakko asua ghetoissa. Mayer Amschel Rothschild asui Frankfurtin ghetossa. Juutalaiset olivat "pakanoiden" ylenkatsomia. He asuivat maantieteellisesti eristäytyneissä ja omavaraisissa yhteisöissä. Nämä juutalaiset yhteisöt Euroopassa käyttivät salaista viestijärjestelmää kaikkien ghettojen välillä. Hebrealaiset kirjaimet olivat eräs tehokas koodi. Vainoista ja torjunnasta johtuen, nämä juutalaiset yhteisöt olivat tiukasti yhteenliittyneitä ja hyvin organisoituneita. He suhtautuivat hyvin vihamielisesti kristittyihin. Kristityt olivat kieltäneet omiltaan rahan lainaamisen korkoa vastaan, joten koron perimisestä tuli juutalaisten tapa. Saksalaiset prinssit Thurn ja Taxis aloittivat postipalvelun 1700-luvulla. Mayer Amschel lainasi heille rahaa.

Kun Mayer Amschel vaurastui, hän pystyi palkkaamaan kristittyjä, mutta yleisesti hänen perheensä hoiti hänen bisneksiään ja pankkitoimintaansa. Esimerkiksi, Mayer Amschel palkkasi nuoren kristityn naisen sihteerikseen.

Mayer Amschel Rothschild ja hänen perheensä olivat täydestä sydämestään juutalaisia. Mayer Amschel Rothschild valitsi vaimot pojilleen sen perusteella millaista taloudellista hyötyä se toisi hänen perheelleen. Vanhin poika ei ollut tyytyväinen tähän järjestelyyn; itse asiassa hän oli katkera koska hän ei saanut avioitua naisen kanssa jota hän rakasti, mutta hän alistui isänsä tahtoon. Amschelin tyttäret avioituivat kaikki pankkiirien kanssa: Worms, Sichel ja Beyfus. Mayerilla oli kymmenen lasta ja ne kaikki osallistuivat perheen liiketoimiin. Juutalaisille opetettiin lapsuudesta lähtien että kristittyjä tuli syyttää kaikista heidän ongelmistaan ja että kristittyjä tuli pelätä ja inhota. Mayer Amschelilla oli salaisia maanalaisia käytäviä. Hänen talonsa oli täynnä salalokeroita. Napoleonin sota auttoi suuresti Rothschildin liiketoimia. Rothschild jopa veti nenästä Napoleonia koska Rothschildeilla oli sellaisia hyviä yhteyksiä. Rothschildit salakuljettivat tavaraa manner-Eurooppaan Ranskan saarron läpi ja ansaitsivat miljoonia. "Rothschildit muuttivat kurssiaan jatkuvasti tänä ajanjaksona, aina juonitellen, välttäen kaikenlaisia poliittisia sitoumuksia." [s 43]

Mayer Amschel jakoi viisi poikaansa Euroopan suuriin pääkaupunkeihin.

Anka ylistää juutalaisten rahan lainaamista siitä että se auttoi kauppiaita ja yksityisyrittäjiä. Kauppiaat olivat lainanneet rahaa vuosisatoja ennenkuin koron perimisestä tuli hyväksyttyä yhteiskunnassa 1800-luvulla (tämä tapahtui suurelta osin niiden ansiosta jotka omistivat ja hallitsivat suuria sanomalehtiä 1800-luvulla -- juutalaiset ja vapaamuurarit -- jotka saivat yleisön hyväksymään koron perimisen hyvänä asiana). "Vastustus koron perimiseen väheni niiden miesten ansiosta joiden liiketoimet kukoistivat lainatun rahan ansiosta. Juutalainen rahanlainaaja ei ollut enää verenimijä; usein hänestä tuli velallisen liikekumppani." [s. 31] Raamattu sanoo että velallinen on velkojan orja, tuskin tavoittelemisen arvoinen liikekumppani.

Suomentajan kommentti: Fritz Springmeierin aiemmassa kirjassa Be Wise As Serpents on pitkä luku jossa Fritz tuomitsee koron perimisen; hän esimerkiksi mainitsee että Luther kuten monet varhaiset kirkkoisät tuomitsi kadotukseen ne jotka perivät korkoa (syy Lutherin juutalaisvastaisuuteen)? Jätin sen suomentamatta koska en tiedä miten asiaan pitäisi suhtautua. Jos lainaa rahaa niin että velallinen suunnittelee moninkertaistavansa lainatun rahan määrän (sijoittamalla osakkeisiin tai perustamalla yrityksen), minusta korko on kohtuullinen palkkio siitä riskistä että velallisen suunnitelmat menevät myttyyn ja osa veloista tai pahimmassa tapauksessa koko velka jää maksamatta. Vuosia siten Meller (joka ei ollut silloin ainakaan avoimesti niin harhaoppinen kuin nykyään) opetti että Raamattu kielsi koron perimisen joko niin että ainoastaan juutalaisilta, tai sitten niin että jos kyseessä ei ollut taloudellinen projekti. Toisen ahdingon kustannuksella korkoa ei saanut periä. En tiedä mikä on totuus tässä asiassa.

Kuninkaallisille lainaaminen oli houkuttelevaa. Rothschildit olivat kehittäneet useita ominaisuuksia ghetossa jotka tekivät hänen perheestään vaikeasti pysäytettävän.

Nämä viisi Rothschildin valjestä, kukin viidessä suuressa eurooppalaisessa pääkaupungissa, loivat oman kuriirijärjestelmänsä joka oli nopeampi kuin tavallinen posti.

Rothschildit saivat uutiset -- politiikkaan tai talouteen liittyvät -- nopeammin kuin kukaan muu kuninkaalliset mukaanlukien. "Täten Rothschildeilla oli uutiset hallussaan ennenkuin kellään muulla, ministerit mukaanlukien. He myös ymmärsivät kuinka hyötyä niistä." [s. 47]

Nämä Rothschildit suorittivat vakoilua oman tiedustelupalvelunsa turvin, sekä myös muita kyseenalaisia aktiviteetteja, mutta yhtäkään näistä teoista ei kyetty jäljittämään heihin. "Aina kun Mayer Amschel ja hänen poikansa olivat vähällä jäädä kiinni, joku korkeassa asemassa oleva henkilö astui esiin ja lopetti tutkimukset."

Tämä Rothschildin perheen mafian kaltainen läheisyys, yhdistettynä heidän kykyynsä soluttautua kaikkiin suuriin pääkaupunkeihin, sekä heidän omaan, nopeaan tiedustelupalveluunsa antoi heille yhteydet ja vallan manipuloida kaikkia tilaisuuksia tehdä liiketoimia.

Seuraavaksi me tarkastelemme Rothschildin huonetta lähemmin.

Osa 3: Varhainen Rothschildien historia

ROTHSCHILDIN ESIVANHEMMAT

Useat Rothschildin esivanhemmat ovat olleet rabbeja, ja tämän perheen varhaisen okkultismin, ennenkuin heistä tuli Rothschildeja, uskotaan olleen juutalaisen kabbalismin muodossa. Rothschildin Huone harjoittaa gnostilaista satanismia jossa on suuri babylonialaisen magian painotus. Rothschildit eivät kutsu itseään satanisteiksi, mutta meidän standardiemme mukaan, ottaen huomioon heidän salaiset rituaalinsa ja uhraamiset he ovat satanisteja. Heidän oman salaisen perheensä sukupuun mukaan, jota säilytetään pyhässä salaisessa kirjassa, Rothschildit ovat Nimrodin, suuren babylonialaisen sotapäällikön jälkeläisiä.

MAAGINEN PUNAINEN KILPI SALOMONIN SINETIN KERA

Perheen sukunimi alkoi Frankfurtista, Saksasta (kaupunki jossa paperiraha popularisoitiin). Ennenkuin heillä oli sukunimenä Rothschild, tämä vanhin tunnettu Rothschildien verilinja kulki nimellä Uri Feibesch, ja hän eli 1500-luvun alkupuolella. Hänen jälkeläisensä asuivat Punaisen kilven talossa (= House of the Red Shield). Hänen jälkeläisensä oli Moses Bauer, joka eli 1700-luvun alkupuolella. Tämä perhe koostui suurimmaksi osaksi juutalaisista vähittäiskauppiaista ja he elivät Judengassella, tai Juutalaisten holvissa (Jew's Alley) Frankfurtissa. Tämä ghetto oli juutalaisvastaisen mielialan tuote Euroopassa, eikä siellä ollut kovin hyviä elinolosuhteita.

Useimmat Ashkenazi-juutalaiset siihen aikaan eivät käyttäneet sukunimiä; sen sijaan he pitivät parempana käyttää symbolia perheensä identiteettinä. Näitä symboleita käytettiin joskus merkkeinä juutalaisten talojen ulkopuolella osoitteena. Jotkut juutalaiset olivat omaksuneet sukunimet, mutta symbolien käyttö oli suositumpaa. Nämä varhaiset Rothschildit valitsivat sukunimen Bauer (tarkoittaa maanviljelijää saksaksi). Miksi nämä kauppiaat kutsuisivat itseään maanviljelijöiksi? Kenties jotta pysyisivät huomaamattomina. Tämä Bauerien linja jatkuu tänäänkin, mutta 1700-luvulla yksi mies nimesi sukuhaaransa uudelleen symboliinsa ja osoitteensa mukaan -- tämä "Red Shield" tai Salomonin sinetti.

Mayer Amschel oli varakas rahanvaihtaja Frankfurtissa. Hänen talonsa edessä roikkui merkkinä perheen symboli joka oli punainen heksagrammi. Tämä heksagrammi (joka tunnetaan myös nimellä Salomonin sinetti tai Daavidin tähti) on hyvin okkultistinen. Sitä käytetään tänään Israelin symbolina mutta se ei ole "juutalainen". Erinomaisessa kirjassaan, "The Six-Pointed Star, O.J. Graham selittää että tätä heksagrammia käytettiin muinaisissa mysteeriuskonnoissa. Se oli Moolokin, Astorethin ja muiden symboli. Itse asiassa, tätä heksagrammia käytettiin edustamaan "Saturnusta", joka Fritz Springmeierin aiemmassa kirjassa on tunnistettu Saatanaa tarkoittavaksi esoteeriseksi sanaksi. Tätä kuusisakaraista tähteä pidetään vastineena itämaiselle Yin/Yang -symbolille, joka on luciferilainen konsepti hyvän ja pahan tasapainosta. Kuningas Salomo käytti tätä symbolia kun hänestä oli tullut luopio, ja siksi sitä kutsutaan Salomonin sinetiksi. Myöhemmin, juutalaiset kabbalistit poimivat sen maagiseksi symboliksi. Kabbalistien ja sionistien promootion ansiosta siitä tuli juutalaisten identiteetin symboli, vaikka okkultistiset piirit tietävät mitä se todellisuudessa tarkoittaa.

Se että Bauerit käyttivät heksagrammia perheensä merkkinä viittaa siihen että he olivat kietoutuneet juutalaiseen kabbalismiin. Itse asiassa, tämä kuusisakarainen tähti oli niin tärkeä heille että Mayer Amschel päätti adoptoida sen uudeksi nimekseen -- Mayer Amschel Rothschild (=Red Shield). Tämä tehtiin jotta identifioitaisiin hänen perheensä okkultismiin sekä Saturnukseen (Astorethin palvonta), kuten Astorin perheen suhteen, joka on myös saksalais-juutalainen kabbalistinen perhe joka on nimetty Astorethin mukaan.

Kuningas Daavidilla ei ollut mitään tekemistä heksagrammin kanssa, vaikka hänen pojallaan Salomolla oli kun hän alkoi palvoa Astorethia (tähti, joka myös tunnetaan nimellä Astarte, Chiun, Kaiwan, Remphan ja Saturn). Salomo rakensi alttareita Astartelle. Tämä "Saturnus" -niminen jumala yhdistetään tähän tähteen, mutta sekä Saturnus että Astarte tunnetaan myös useilla muilla nimillä. Saturnus on tärkeä avain tämän pitkän salaliiton perinnön ymmärtämisessä, jolla on juuret muinaisiin aikoihin. Rooman kaupunki tunnettiin aikoinaan nimellä "Saturnia" tai "Saturnuksen kaupunki". Roomalaiskatolisella kirkolla on paljon Saturnuksen palvontaa rituaaleissaan. Lukuisissa okkultistisissa tietosanakirjoissa Saturnus yhdistetään pahuuteen. Saturnus oli tärkeä Mithra-uskonnossa sekä myös druidilaisuudessa. Mithralaisuus ja druidilaisuus ovat tärkeitä elementtejä Illuminaatin rituaaleissa.

MAYER AMSCHEL BAUER

Mayer lähetettiin opiskelemaan rabbiksi kun hän oli 10-vuotias, vuonna 1753. Puolitoista vuotta myöhemmin hänen vanhempansa kuolivat. Mayer oli älykäs ja hänen sukulaisensa rohkaisivat häntä jatkamaan opintojaan, mutta rahanvaihto oli hänen rakkautensa. Hän lopetti koulunkäynnin, ja 13-vuotiaana hänet lähetettiin Oppenheimerin (illuminaatti) pankkiin töihin. Hän teki siellä töitä seitsemän vuotta oppien kaiken rahasta. Suuri kysymys on, että miksi hän lähti pois tästä pankista. Se oli hyvä työpaikka sekä taloudellisesti että sosiaalisesti (Hannoverissa inhottiin juutalaisia vähemmän kuin Frankfurtissa). Miksi jättää tämä turvattu asema ja palata kotiin epävarmaan tulevaisuuteen? Koska tulevaisuus ei ollutkaan niin epävarma.

Ollessaan Hannoverissa, Mayer tutustui General von Estorffiin, numismaatikkoon johon Mayerin tietämys teki vaikutuksen. Vuonna 1763, General von Estorff lahti Hannoverista ja liittyi Hesse-Hanaun prinssin William IX:n hoviin, jonka alueeseen Frankfurt kuului. Mayer tiesi että yhteyksiensä avulla hän kykenisi tekemään bisnestä tämän prinssin kanssa. Näyttää siltä että Mayerin viivähtämistä Oppenheimerin pankissa käytettiin jotta hän asettuisi Illuminaatin ympyröihin ja löytäisi ties päästä lähemmäksi Illuminaatin kuninkaallisia. General von Estorff oli hänen avaimensa.

Hesse-Hanaun prinssillä Henryllä oli sidokset Illuminatiin. Hän oli Hesse-Casselin Landgrave Frederickin poika, Hessen kuninkaallisesta perheestä. Prinssi William oli vapaamuurari, ja hänen nuorempi veljensä Karl oli kirjan Jews And Freemasons in Europe, 1723-1939 mukaan "kaikkien Saksan vapaamuurareiden päällikkö". Hessen dynastian jäseniä on kuvailtu Strict Observance -looshin johtajiksi. Vuonna 1782, vapaamuurareiden kongressi Wilhelmsbadissa, eräässä Hessen provinssiin kuuluvassa kaupungissa, luopui nimestä "Strict Observance" ja muutti sen nimeksi "Beneficent Knights of the Holy City".

Tämä Hessen dynastia on täysin sidoksissa Illuminatiin. Prinssi William oli Englannin kuninkaan Yrjön lapsenlapsi. Nämä Hesse-Casselit olivat eräs rikkaimpia kuninkaallisia Huoneita Euroopassa. Heidän tulonsa tulivat pääasiassa siitä että he vuokrasivat sotilaitaan ulkomaille. Tällä Maailmanjärjestyksellä on pitkä historia siinä että he tuovat "rauhanturvaajia" maailman kriisipesäkkeisiin. Sekä Hesse-Casselin Huone että Rothschildit tekivät paljon rahaa Amerikan vallankumouksella, jonka Britannian, Ranskan ja Saksan vapaamuurarit loivat.

Toinen esimerkki Hesse-Casselin sidoksista Illuminatiin on tämä arvoituksellinen hahmo, St. Germain jota monet New Age -ihmiset tänä päivänä pitävät Messiaanaan. Monet tutkijat uskovat että St. Germain oli Transylvanian kuninkaan Francis II:n poika. Francis II:n toinen vaimo oli Charlotte Amalie Hessen Huoneesta; he avioituivat vuonna 1694. St. Germain oli joko hänen tai kuninkaan ensimmäisen vaimon poika; asiasta kiistellään. Hänen nimensä oli Leopold-George ja he lavastivat hänen kuolemansa vuonna 1700 säästääkseen hänet Transylvanian dynastian romahtamiselta. Hessen prinssi Karl, Saksan vapaamuurarien johtaja, kirjoitti että St. Germain oli lähetetty Italiaan Medicin perheen kasvatettavaksi. Myöhemmin St. Germain ilmestyi "tyhjästä" tehdäkseen töitä eliitin kanssa. On kysymyksiä koskien hänen identiteettiään ja Napoleon III:lla oli kansio jossa oli hänestä koottuja tietoja, mutta talo jossa tätä kansiota säilytettiin tuhoutui arvoituksellisessa tulipalossa. St. Germain oli alkemisti ja hän väitti keksineensä Elämän eliksiirin, salaisen kuolemattomuuden kaavan jonka ruusuristiläiset myös väittävät omaavansa. Hän oli Williamin ja Karlin vieras vuonna 1774, ja vuonna 1779 hän palasi karlin luokse viettääkseen siellä tunnetun elämänsä viimeiset vuodet. Helena Blavatsky (HPB), Teosofisen seuran toinen perustaja, väitti että St. Germain oli eräs Tiibetin salaisista mestareista jotka salaa hallitsevat maailman kohtaloa. Vuonna 1930, Guy Ballard väitti että hän tapasi St. Germainin Shasha-vuorella, Kaliforniassa. Tämä niinsanottu tapaaminen johti I AM -kultin sekä Church Universal & Triumphantin perustamiseen.

ROTHSCHILDIN YHTEYDET OKKULTISTISIIN SALASEUROIHIN

Illuminaatin seremonioiden aikana, kun ehdokkaat esitellään Sisters of Light -ja Mother of Darkness -asteilla, Rothschildin verilinjaa itseasiassa kutsutaan nimellä "the Rothschild bloodline". Vaikka se alunperin kulki nimellä Bauer (ja monet jälkeläiset tänä päivänä jatkavat nimillä Bauer ja Bowers), nini "Rothschild" oli tämä okkultistinen nimi jonka Bauerit valitsivat.

Rothschildit esittivät merkittävää roolia Baijerin Illuminatissa, ja tiedetään että ainakin yksi Amschelin pojista oli tämän salaseuran jäsen. Kuten lukija muistaa, Amschel asetti poikansa Euroopan suuriin pääkaupunkeihin, joissa he kaikki loivat pankkeja. Oman salaisen tiedustelupalvelunsa sekä oman uutisverkostonsa avulla he kykenivät päihittämään minkä tahansa eurooppalaisen hallituksen. Rothschildien kuriirien kuljettamat suuret määrät kirjeenvaihtoa herättivät huomiota mutta kukaan ei koskaan pysäyttänyt heidän henkilökohtaisia tiedustelijoitaan ja kuriireitaan.

Sen jälkeen kun Baijerin Illuminati paljastettiin, Euroopan salaseurojen ylin johto siirtyi Alta Vendita -loosheihin jota johti toinen voimakas Rothschild, Karl Rothschild, Amschelin poika. Vuonna 1818, Karl mainittiin salaisessa dokumentissa joka lähetettiin vapaamuurareiden päämajoihin Alta Venditasta. Nämä vapaamuurarit hermostuivat pahoin kun kopio tästä dokumentista katosi, ja he tarjosivat palkkiota sille joka voisi palauttaa sen. Se oli alunperin kirjoitettu italiaksi. Sen otsikko oli: "Pysyvät ohjeet, tai käytännön säännöt; ohjeet vapaamuurareiden korkeimmille asteille".

Rothschildeista tuli voimakkaita vapaamuurareiden sisällä.

Tämä vapaamuurareiden kirja, 10,000 Famous Freemasons (Vol. 4, s. 74) osoittaa että kaksi muuta Amschelin poikaa olivat vapaamuurareita, James Mayer Rothschild sekä hänen veljensä Nathan Mayer Rothschild. James Rothschild Pariisissa oli 33. asteen Skotlantilaisen riitin vapaamuurari, ja hänen veljensä Nathan Lontoossa oli Lodge of Emulationin jäsen. Juutalainen vapaamuurari Katz vihjaa että Solomon Meir Rothschild, kolmas jäsen näiden viiden veljeksen joukossa, vihittiin vapaamuurariuteen 14.6.1809.

Me löydämme että nämä saint-simonilaiset, okkultistiset uskonnolliset millenialistiset kommunismin edelläjuoksijat ylistivät Baron de Rothschildia aikakauslehdessään nimeltään Le Globe: "Tänä päivänä ei ole ketään toista joka paremmin edustaa tasa-arvoisuuden voittoa sekä yhdeksännentoista vuosisadan urotekoja kuin M. le Baron de Rothschild. Syntyikö tämä juutalainen miljonääriksi? Ei, hän syntyi köyhäksi, ja jos sinä vain tietäisit millaista neroutta, kärsivällisyyttä ja kovaa työtä vaadittiin pystyttämään tämä eurooppalainen mahtava rakennus nimeltään Rothschildin Huone, sinä ihailisit sitä mieluummin kuin loukkaisit sitä."

Lionel de Rothschild oli mukana ensimmäisessä Kommunistisessa internationaalissa.

Tämä vapaamuurari Mazzini, joka auttoi käynnistämään kommunismin, ylisti Rothschildia: "Rothschildista voisi tulla Ranskan kuningas jos hän niin tahtoisi."

Adolphe Cremieux oli Ranskan juutalainen vapaamuurari monien vapaamuurarillisten arvomerkkien kera. Rothschildit antoivat ainakin 1.000 puntaa Cremieuxille jotta hän menisi Damaskokseen Salomon Munkin ja Sir Moses Montefioren kanssa vapauttaakseen juutalaiset jotka olivat siellä vankeina, sekä vakuuttaakseen Turkin sulttaanin jotta hän kumoaisi syytökset rituaalimurhasta.

Kirjan Dope Inc kolmen juutalaisen kirjoittajan mukaan, tämä B'nai B'rith oli Order of Zionin verso, ja se organisoitiin "peitetyksi tiedustelu-julkisivuksi" Rothschildin Huoneelle. Tätä B'nai B'rithia käytettiin Rothschildin tiedustelupalvelun peitteenä.

Rothschildit ovat huomattavia myös Bilderbergissä.

Rothschildit olivat läheisessä suhteessa Ulkomaansuhteiden neuvostoon (CFR). Vaikka monet ihmiset tänään eivät pidä CFR:ää salaseurana, se alunperin perustettiin osaksi salaseuraa ja sen olemassaolo pidettiin salassa useita vuosia, huolimatta sen kunnioitusta ja pelkoa herättävästä vallasta. Carroll Quickley, kansainvälisten suhteiden professori Jesuit Georgetown Universityssä paljasti tämän Pyöreän pöydän ryhmän kirjassaan Tragedy and Hope.

Rothschildit auttoivat Rhodesia luomaan De Beersin. Myöhemmin, Rhodes teki seitsemän testamenttia jotka loivat perustan salaseuran luomiselle joka muovattiin jesuiittojen ja vapaamuurarien esikuvan mukaan luomaan maailmanhallitus jonka keskuspaikka olisi Englanti ja joka keskittyisi Rhodes-säätiön ympärille. Tämä sisäpiiri luotiin maaliskuussa 1891, ja siihen kuuluivat Rhodes, Stead, Lord Esher (Brett), sekä 33. asteen vapaamuurari Alfred Milner. Sisäpiirin ulkopuolelle muodostettiin "potentiaalisten vihittävien jäsenten" piiri, johon kuului juutalainen Lord Balfour, Sir Harry Johnson, Lord Rothschild, Lord Grey, sekä muita. Aluksi, Lord Rothschild oli osa Rhodesin salaseuran sisäpiiriä, mutta hänen poikapuolensa, joka ei ollut niin huomiota herättävä, korvasi hänet. Fabianilaiset sosialistit hallitsivat johtokuntaa Oxfordissa kun Rhodes-stipendiläiset alkoivat saapua. Nämä stipendiläiset sitten saivat valmentautumista jotta heistä tulisi osa kansainvälistä sosialistista Uutta maailmanjärjestystä.

Nämä miehet jotka loivat Milnerin Pyöreän pöydän olivat suurimmaksi osaksi satanisteja. Rhodes ja Stead loivat salaseuran jossa oli "vihittyjen sisäpiiri". Tähän piiriin kuului sellaisia ihmisiä kuten Albert (Lord) Grey, Arthur (Lord) Balfour, Sir Harry Johnston, sekä Lord Rothschild. Milner oli tämän salaisen seuran toimeenpanevassa komiteassa. Carroll Quickley ajoittaa tämän ryhmän käynnistymisen maaliskuulle 1891. Ilmeisesti, Rothschildit auttoivat tämän salaseuran rahoittamisessa. Vuosina 1909-1913, tämä salaseura puolestaan perusti Pyöreän pöydän ryhmiä Brittiläiseen kansainyhteisöön sekä Yhdysvaltoihin. Kahdeksan näistä Pyöreän pöydän ryhmistä oli edelleen toiminnassa 1970-luvulla. Sir Abe Bailey tuki näitä Pyöreän pöydän ryhmiä neljä kertaa vuodessa ilmestyvässä aikakauslehdessä nimeltään The Round Table. Vuonna 1919, Sir Abe Bailey ja Astorit rahoittivat Royal Institute of International Affairsin (RIIA)luomisen, josta vuorostaan sikisi tytär-organisaatioita, kuten CFR Yhdysvaltoihin. Tätä RIIA:a kutsutaan joskun nimellä Chatham House. Tätä Rhodes-Milnerin perustamaa ensimmäistä Pyöreän pöydän ryhmää kutsuttiin joskus nimellä Cliveden Set koska he kokoontuivat usein Astorien Cliveden Estatessa. Terence O'Brienin elämänkerta kuvailee Milnerin suhdetta Rothschildeihin hyvin läheiseksi. Lord Alfred Milner (1854-1925) vieraili toistuvasti Rothschildien luona, vietti yönsä useiden Rothschildin perheen jäsenten luona, ja vietti jopa unettomia yöitä heidän kanssaan, selittämättä että miksi. Milner teki myös töitä Rothschildille Rio Tinton johtajana. Kolme Illuminaatti-perhettä oli mukana Pyöreän pöydän luomisessa, joista sitten tuli RIIA ja CFR, sekä näille sukua olevia ryhmiä. Nämä perheet olivat Rothschild, Astor ja Grey. Baileyn perhe oli myös tärkeä sukupolvien/perinnöllinen saatanallinen perhe. Tämä RIIA ja sen lukuisat versot kuten CRF ovat hyvin voimakkaita tänä päivänä. Kirjastani Be Wise As Serpents lukija löytää kartan jossa osoitetaan millaista roolia CFR esittää Yhdysvaltain politiikassa.

Nämä Pyöreän pöydän ryhmät ryhmät kehittyivät Rhodesin salaseuran sisäpiiristä. Ulompi piiri luotiin 1900-luvun alussa. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Pyöreä pöytä laajeni sen perustettua peite-organisaatioita kuten Pilgrim Society ja RIIA. Tämä Ulkomaansuhteiden neuvosto (CFR) oli amerikkalainen osa tätä. Se on amerikkalainen vastine Royal Institute of International Affairsille. Myös muilla mailla on omat kansalliset vastineensa. Tämä sisäpiiri jatkaa ulomman piirin johtamista kuten myös peite-organisaatioidensa johtamista joita ovat Pilgrim Society, RIIA ja CFR. Tämä CFR vuorostaan perusti useita peite-järjestöjä, esimerkiksi Institute of Pacific Relationsin (IPR).

Victor Rothschild, joka teki töitä J.P. Morgan & Companylle, oli tärkeä osa Britannian tiedustelupalvelua (MI-5). Victor Rothschild oli myös kommunisti sekä Apostles Clubin jäsen Cambridgessa.

Lord Rothschild oli eräs Rhodesin Pyöreän pöydän alkuperäisistä jäsenistä, joka kehittyi CFR:ksi. Ne olivat Rothschildeja jotka rahoittivat Cecil Rhodesia, alkaen Afrikasta.

Eräs satanismin puhtaimmista muodoista voidaan jäljittää juutalaiseen Sabbatain-lahkoon sekä sen frankistiseen versoon. Eräät tämän lahkon johtajista olivat:

• Sabbatai Zevi (1626-1676)
• Nathan of Gaza (16??-1680)
• Jacob Frank (1726-1791)
• Rothschildit

KOLME YHTEYTTÄ SATANISMIN, PAHUUDEN JA RAHAN VÄLILLÄ

Raha luonnollisesti houkuttelee pahaan. Esimerkiksi, nais-prostituoitu voi tienata huomattavan omaisuuden mutta kuka maksaa hänelle siitä että hän pysyy puhtaana? Jos olet palkkatappaja, saat paljon rahaa jos surmaat kohteesi, mutta kuka maksaa sinulle jos sinä et tapa kohdettasi? [Joissakin kristillisissä piireissä, esim. ainakin Meller opetti näin, että uskovaisten vanhempien lapset pelastuvat automaattisesti. Tällä perusteella heidät voisi kouluttaa palkkatappajiksi. Ainakin töitä riittäisi. Suom. huom.]

Toiseksi, pahat miehet uskovat että "missä vain on tahtoa, siellä on myös keino toteuttaa tämä tahto", ja he ovat halukkaita myymään sielunsa rahasta. He ottavat pahuuden käyttöönsä saadakseen rahaa.

Samalla kun useimmat ihmiset ovat hyvin perillä näiden kahden tekijän yhteyksistä, kolmas tekijä saattaa paeta heidän huomiotaan. Kolmanneksi, nämä miehet jotka loivat kansainvälisen pankkijärjestelmän olivat satanisteja alusta lähtien. Nämä satanistit ovat nyt niitä jotka johtavat Keskuspankkia ja ovat vastuussa setelirahan painamisesta. Se että heillä heillä on USA:n paperirahan hankinta/varastot täydellisesti hallussaan antaa heille vaikutusvaltaa maailman rahamarkkinoilla, mainitsemattakaan heidän valtaansa Maailmanpankissa ja Kansainvälisessä valuuttarahastossa (IMF). Ei ole täten sattumaa, että sitten kun heillä on maailman rahamarkkinat hallussaan, he tekevät kaiken voitavansa hajoittaakseen ja valloittaakseen ja tuhotakseen sekä kristittyjen että muslimien uskon Jumalaan. Näillä mahtavilla pankkiireilla on samanlainen usko Jumalaan, tai suhde Jumala-uskoon kuin kainilla veljeensä Abeliin. Se että heidät saatetaan yhdistää juutalaisiin ei tarkoita että heillä on juutalaisten hyvinvointi sydämen asianaan.

Aluksi monet juutalaiset hylkäsivät Sabbatai Zevin. Hänen lahkonsa sai jalansijaa 1600-luvun jälkimmäisellä puoliskolla kaakkois-Puolassa. Vuosina 1759-1760, viisisataa sabbatealaista "kääntyi" Kristinuskoon.

Vuonna 1715, neljäsosa 415:sta juutalaisesta perheestä Frankfurtissa oli sekaantunut rahan lainaamiseen. Loput olivat erilaisia kauppiaita. Usko satanismiin oikeutti näiden monien juutalaisten pankkiirien mielestä tämän tyyppisen käytöksen jota he harjoittivat.